09.12.2020

Tutkimus: Neljä viidestä suomalaisesta pitää tärkeänä syödä kotimaista ruokaa

Taloustutkimuksen tuoreesta Suomi syö -tutkimuksesta käy ilmi, että korona-aika on vahvistanut entisestään suomalaisten halua suosia kotimaisia elintarvikkeita ostopäätöksissään. Neljä viidestä eli 80 prosenttia pitää nyt tärkeänä syödä kotimaista ruokaa.

Osuus on kasvanut edellisestä, vuonna 2018 tehdystä tutkimuksesta kahdella prosenttiyksiköllä. Vuodesta 2016 kasvua on peräti seitsemän prosenttiyksikköä.

Perusteluna suomalaisen ruuan suosimiselle korostetaan haluaan tukea kotimaista työllisyyttä ja teollisuutta.

– Koronakevät osoitti suomalaisille kotimaisen elintarvikeketjun tärkeyden ja kriittisyyden huoltovarmuuden kannalta. Luottamusta suomalaiseen elintarviketeollisuuteen lisäsi varmasti se, että ruoka- ja juomayritykset onnistuivat ilmiömäisen hyvin yhdessä päivittäistavarakaupan kanssa hallitsemaan suuren kysyntäpiikin ja turvaamaan tuotteiden saatavuuden kuluttajalle, Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Pia Pohja analysoi.

– Hyvä uutinen on myös, että päivittäistavarakaupan myyntidatan perusteella halu suosia kotimaista konkretisoituu ostopäätöksiksi. Kauppaketjujen mukaan suomalaisen ruuan kysyntä on kasvanut korona-aikana selvästi.

Suomi syö -tutkimuksen mukaan myös ruuan alkuperään kiinnitetään kasvavaa huomiota. Suomalaisille on tärkeää, että elintarvikkeet voitaisiin jäljittää alkulähteelle, esimerkiksi maatilalle saakka.

Mielikuvissa kotimaiseen ruokaan liitetään sellaisia ominaisuuksia kuin hyvä satavuus, maukkaus sekä luottamus laatuun ja raaka-aineiden alkuperään. Ruoka vastaa sitä, mitä pakkauksessa kerrotaan.

Ulkomaiseen ruokaan ei liitetä vastaavia laatumielikuvia, ja luottamus tuontielintarvikkeita kohtaan onkin hieman heikentynyt. Tuontiruuasta on suomalaisten mielestä vaikea tietää, mistä raaka-aineet tulevat. Hinnaltaan ulkomainen ruoka mielletään edulliseksi.

– Suomalaiset elintarvikeyritykset ovat jo vuosia vastanneet kuluttajien haluun tietää ruokansa alkuperä tekemällä tuotantoa ja toimitusketjua läpinäkyväksi. Erityisesti herkästi pilaantuvien ruokien, kuten lihan ja maidon, alkuperällä on monelle kuluttajalle hintaakin suurempi merkitys, Pia Pohja kertoo.

Ympäristöarvot korostuvat ruokavalinnoissa yhä selvemmin

Suomi syö -tutkimuksessa selvitettiin myös ympäristöarvojen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia ruokavalintoihin.

Puolet suomalaisista uskoo, että pystyy vaikuttamaan ruokavalinnoillaan ilmastonmuutoksen hidastamiseen. Kolme neljästä kertoo kierrättävänsä ja lajittelevansa taloutensa ruoka- ja elintarvikepakkausjätteet mahdollisimman tarkkaan. Osuus on kasvanut kymmenen prosenttiyksikköä vuodesta 2016!

Huomiota pakkausten ympäristöystävällisyyteen kiinnittää 38 prosenttia vastaajista.

– Erinomaista, että suomalaisten ympäristötietoisuus on selvässä kasvussa. Kuluttajien omat teot esimerkiksi pakkausten kierrätyksen lisäämisessä painavat paljon. Pakkausten lajittelu kotitalouksissa ja palauttaminen Rinki-ekopisteille tai kiinteistön omiin keräysastioihin on tärkeä osatekijä sille, että Suomi saavuttaa pakkauskierrätyksen tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. 

Ruokailutottumuksissaan ympäristösyistä ainakin yhden asian ilmoitti muuttaneensa 51 prosenttia suomalaisista. Kolmasosa ei kiinnitä asiaan erityistä huomiota.

Mitä sitten on muutettu? Muutoksia tehneistä 84 prosenttia pyrki hyödyntämään edellisten aterioiden tähteet mahdollisimman tarkkaan. Yhtä moni kertoi valitsevansa kotimaisia elintarvikkeita aina kun mahdollista.

Kaksi kolmesta oli lisännyt kasvisruuan osuutta ruokavaliossaan ja suosi lähiruokaa. Kolme viidestä valitsi elintarvikkeita, joiden pakkaukset ovat ympäristöystävällisiä tai kierrätettäviä. Puolet oli vähentänyt punaisen lihan syömistä.

– Tulokset osoittavat, että suomalaiset haluavat tehdä vastuullisia valintoja. Trendin suunta on ollut nähtävissä ja yritykset ovat lisänneet muun muassa kasvisruuan tarjontaansa.

– Luottamuksesta elintarviketeollisuutta kohtaan kertoo myös, että joulukuussa 2020 toteutetun You Govin Toimialojen yhteiskuntavastuu -kyselyn mukaan suomalaiset nostavat elintarviketeollisuuden ja päivittäistavarakaupan vastuullisimmiksi toimialoiksi. Kyselyssä tarkastellaan vastuullisuutta usealla osa-alueella, muun muassa ympäristö- ja ilmastoasioissa, tuotteiden laadussa ja kansantaloudellisissa vaikutuksissa.

Muuttaako koronakriisi ostotottumuksia pysyvästi?

Yli puolet suomalaisista arvioi koronakriisin vaikuttaneen ruokakaupassa asiointiin. Muutos näkyy etenkin ruokaostosten suunnitelmallisuuden lisääntymisenä. Useampi kuin neljä viidestä suunnittelee etukäteen kaikki tai osan ostoksistaan.

Ostoksia ei myöskään tehdä yhtä usein kuin aiemmin. Puolet suomalaisista käy nyt kaupassa harvemmin ja ostaa kerralla enemmän. Vähintään kolme-neljä kertaa viikossa ruokaostoksia tekevien osuus on vähentynyt yhdeksän prosenttiyksikköä 49 prosenttiin kahden vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna.

Nähtäväksi jää, miten pysyvää ostokäyttäytymisen muutos on. Tutkimuksessa hieman yli puolet uskoi ruuan ostotottumusten muuttuneen pysyvästi, 46 prosenttia arvioi, että koronakriisi ei jätä pysyviä muutoksia.

– Kun kauppareissulla noudatetaan valmiiksi kirjoitettua ostoslistaa, impulssituotteiden, kuten juomien tai herkuttelutuotteiden, ostaminen usein vähenee. Muutos haastaa näiden tuoteryhmien valmistajia pohtimaan uusia keinoja kuluttajien tavoittamiseen, Pia Pohja sanoo.

Kiinnostus kokeilla ruuan verkko-ostamista kasvanut

Vaikka kaupassa ei käydä yhtä usein kuin ennen koronaa, harva kuitenkaan turvautuu ruokaostoksissaan pelkästään verkkokauppaan. Sitä käyttää joko ainoastaan tai fyysisen kaupassa asioinnin rinnalla vain kuusi prosenttia suomalaisista. Halu kokeilla nettikauppaa on kuitenkin kasvanut.

Suomi syö -tutkimuksen mukaan elintarvikkeita ostaa netin kautta säännöllisesti neljä prosenttia suomalaisista. Satunnaisesti tai kokeilumielessä verkkokauppaa on käyttänyt 14 prosenttia. Kiinnostunut asiasta on 26 prosenttia. Yli puolet suomalaisista, 56 prosenttia, ei ole käyttänyt eikä aio käyttää nettiä elintarvikeostoihin.

– Verkkokauppa tarjoaa uuden vaihtoehdon ruokaostoksiin selvästi yhä useammalle suomalaiselle. Vielä on kuitenkin paljon kehitettävää myös elintarviketeollisuudella, että muun muassa uutuustuotteet tavoittaisivat kuluttajat nopeasti ja niitä ostettaisiin kokeiltaviksi verkko-ostosten yhteydessä.

Verkkokauppapalveluista suosituinta tällä hetkellä on ruuan tilaaminen kotiinkuljetuksella. Lisäksi suomalaiset hyödyntävät valmiiksi pakatun kauppakassin noutoa ruokakaupasta sekä hävikkiruokaa myyviä nettikauppoja.

Syiksi olla ostamatta ruokaa verkosta suomalaiset kertovat muun muassa halun nähdä itse ostettavat tuotteet, toimitusmaksun kalleuden sekä haasteet toimitusajan sovittamisessa omiin aikatauluihin.

Taloustutkimus Oy toteutti Suomi syö -tutkimuksen kesä–elokuussa 2020. Vastaajina oli runsaat 5 000 suomalaista, iältään 15–79-vuotiasta. Vastaukset kerättiin aikana, jolloin koronapandemian aiheuttama kriisi oli ainakin väliaikaisesti vaimentunut. Poikkeusolot päättyivät kesäkuun puolivälissä ja ravintolat saivat avata ovensa kesäkuun alussa.


Kuva: 123rf

Lisätietoja

Johtaja
Heli Tammivuori
uryv.gnzzvihbev@rgy.sv
040 557 5667
@tammiheli

Esittelylaatikko

Elintarviketeollisuusliitto ry edustaa
Suomessa toimivia kaiken kokoisia ruokien ja juomien valmistajayrityksiä. Lue lisää

Lehdistötiedotteet

Tilaa ETL:n lehdistötiedotteet suoraan sähköpostiisi tästä.