Elintarvikepäivässä katse kääntyi ruoka-alan tulevaisuuteen: tekoäly muuttaa tietotyötä ja asiakasymmärrystä, geopoliittiset jännitteet haastavat ruokajärjestelmää ja väestön ikääntyminen pakottaa pohtimaan ravitsemusta uudella tavalla. Avausosion puheenvuoroissa korostuivat datan merkitys, pohjoismainen yhteistyö ja kotimaisen ruuantuotannon rooli yhteiskunnan huoltovarmuuden perustana.
”Hyvät ystävät, elämme sellaista aikaa liittyen tietotyöhön, että me emme tiedä, miltä tietotyö näyttää kahden vuoden päästä”, Merilehto laittoi herätyskellon soimaan kauniina kevätaamuna.
”Väitän, ettei tässä salissa ole yhtään ihmistä, joka ei voisi hyödyntää tekoälyä omassa työssään mielekkäämmän työn tai paremman asiakasarvon eteen”, hän rohkaisee.
”Miten ymmärrämme, mitkä ovat niitä asioita, joiden perusteella teemme valintoja? Millä tavalla oma data vaikuttaa tapaan ja kykyyn palvella asiakkaita myös jatkossa? Tämä on kysymys, mitä johtoryhmien pitäisi pohtia.”
Herätys tekoälyn mahdollisuuksiin!
Merilehto kertoo esimerkin asiakkaan datan, tekoälyn ja ihmisten avulla kehitetystä neljän pavun kahvilaadusta, joka myytiin saman tien loppuun. Sitä tilattiin Havaijilta saakka.
”Ei niin, että tekoälyä kaikkeen, mutta mitkä ovat niitä paikkoja ja sitä ymmärrystä, jonka avulla organisaatio voi paremmin palvella asiakkaita myös tavoilla, jotka eivät ole ilmiselviä”, tekoälytulkki herättelee.
”Jos ajattelet tekoälyä vain työkaluna, niin paljon arvoa jää pöydälle. Tämän päivän kielimallit, tekoälyt Claudet, Copilotit, ChatGPT:t pystyvät toimimaan myös sparraajana.”
Kuva: Henri Elo
Antti Merilehdon mukaan kysyntä ja tarjonta ovat pirstoutuneet. Juuri se kasvattaa datan merkitystä.
”Hyvä ystävä, sinä et voi olla johtamassa tätä muutosta, ellet käytä tekoälyä päivittäin omassa työssäsi”, Elev-yrityksen yrittäjä vääntää herätyskelloa isommalle. Markkinan muutosnopeuden päättävät asiakkaat ja kilpailijat, et sinä.
Lopuksi Merilehto kehottaa puhumaan tekoälyn herättämistä tunteista. Hän kannustaa sparrailemaan tekoälyn käyttötavoista esimerkiksi kollegan, oman ”taisteluparin” kanssa.
Inflaatio nousee – pohjoismaisen yhteistyön merkitys korostuu
Pohjoismaisella ja eurooppalaisella tasolla toimialalla vaikuttava Fazerin Swedenin toimitusjohtaja ja FoodDrinkEuropen hallituksen jäsen Mats Liedholm korosti puheenvuorossaan yhteistyön merkitystä. Ruoka-ala ei ole pelkkä toimiala, vaan osa yhteiskunnan infrastruktuuria. Hyvinvoinnin perusta.
Mats Liedholm pitää Suomen vahvuutena historiasta kumpuavaa ruokaomavaraisuutta, mutta haasteena pientä kotimarkkinaa, joten kasvu vaatii kansainvälistymistä. Kuva: Laura Oja.
Ruoka on julkista terveyttä, sosiaalisuutta, talouden tasapainoa, kansallista turvallisuutta, iloa, identiteettiä ja läsnä jokaisen kansalaisen elämässä 24/7. ”Ei ruokaa, ei yhteiskuntaa”, Liedholm tiivisti.
Elintarviketeollisuus on eniten työllistäviä toimialoja niin Suomessa kuin Ruotsissa, ja alan vaikutukset heijastuvat laajasti heijastusvaikutukset, pakkausteollisuutteen, maatalouteen ja vähittäiskauppaan, Liedholm valaisi kokonaiskuvaa.
Hänen mukaansa maailmankaupan käytäntöjen hajaantuminen pakottaa ajattelemaan uudelleen niin omavaraisuutta, muutosjoustavuutta (resilience) kuin strategista riippuvuutta.
”Taloudelliset seuraukset ovat vakavia. Meneillään olevat sodat ja geopoliittiset jännitteet ovat nostaneet energian, raaka-aineiden ja logistiikan kustannuksia. Tämä paine tulee suoraan ruoka-alalle”, hän tiivistää.
”On väistämätöntä, että inflaatio nousee taas. Tämä luo toimialallemme haasteen heijastaa kustannuksia edelleen, säilyttää laatu ja pitää ruoka samalla kohtuuhintaisena.”
Liedholm korostaa yhteistyötä pohjoismaisella tasolla ja EU-politiikassa. Niin kestävyyden, pakkaamisen, merkitsemisen kuin ainesosien ja uusien ruokainnovaatioiden sääntely tapahtuu EU-tasolla. Jos Suomi ja Ruotsi eivät yhdistä voimia, maiden ääntä ei kuulu isojen jäsenmaiden joukossa.
Lopuksi Liedholm muistutti hallituksen tärkeästä tehtävästä: varmistaa, että sääntely, verotus ja pääoman saanti tukevat investointeja ja yrittäjyyttä. Hän nosti esiin myös koulutuksen ja ihmisten työurat alalla.
Väestörakenne haastaa ja luo mahdollisuuksia
Maaperän tila ja vesitalous on ruuantuotannon ydinkysymyksiä. Vesien hallinta on Sitran ennakointijohtaja Veera Heinosen mukaan Suomessakin tulevaisuudessa yhä tärkeämpää.
Heinonen kertoo, että megatrendien määritelmä pitää edelleen paikkansa, mutta niiden konteksti muuttuu nyt valtavasti. Hän viittaa Sitran tutkijoihin ja tutkimuksiin.
”Nyt olemme Naton etulinjassa oleva, ikääntyvän väestön jonkin verran monikulttuurinen maa”, hän kuvaa Suomen melko nopeaa muutosta. Hän kertoo, että ei ole ainakaan itse vielä sisäistänyt, mitä tarkoittaa olla yhteiskunta, jossa on enemmän ikääntyviä kuin nuoria.
Heinonen jakaa megatrendien eli yhteiskuntaan laajasti vaikuttavien muutosten vaikutukset Suomen näkökulmasta neljään:
Ihmiset ja kulttuuri: Suuntana pitkäikäisen yhteiskunta
Valta ja politiikka: Maailmanjärjestyksen murros mittaa demokratian voiman
Luonto ja resurssit: Ympäristökriisi pakottaa sopeutumaan ja uudistumaan
Teknologia ja talous: Tekoäly mullistaa yhteiskunnan perustaa.
Heinonen puhuu ilmastonmuutokseen sopeutumisesta, ei enää niinkään sen torjunnasta. Se ei silti hänen mukaansa tarkoita, etteikö ilmastonmuutosta tulisi torjua ja hidastaa. ”Miten uudistamme yhteiskuntaa sellaiseksi, että se ei edelleen kiihdytä ilmaston lämpenemistä ja luontokatoa”, hän kysyy.
Tekoälyn avulla saadaan tuottavuutta ja kilpailuetua, mutta samalla se mullistaa tieto-, informaatio- ja mediaympäristöä ennenäkemättömällä tavalla.
”Kun väestö ikääntyy, on hyvä miettiä, mitä se tarkoittaa ravitsemuksen, elintarvikkeiden ja tasa-arvon näkökulmasta? Miten huolehdimme ikääntyvän väestön riittävästä ravitsemuksesta”, Veera Heinonen linkittää megatrendejä ruoka-alaan.
Ympäristökriisi, luonto ja ilmasto ovat riippuvuussuhteessa toisiinsa. Hän pitää tärkeänä, että samalla voidaan puhua myös mahdollisuuksista.
Häiriöt ruokajärjestelmässä horjuttaisivat nopeasti yhteiskunnan rauhaa. Siksi Heinonen on Liedholmin kanssa samaa mieltä siitä, että ruokatuotanto on huoltovarmuuden keskiössä.
”Nykyinen geopoliittinen tilanne korostaa tarvetta paikallisuudelle kaikilta osin tuotantoketjua”, Heinonen summaa. Hän ilahtuu Ylen uutisesta, jonka mukaan kotimaisten kierrätyslannoitteiden käyttö parantaisi heti Suomen huoltovarmuutta.
”Kuka hallitsee ruokajärjestelmän dataa? Riippuvuus harvoista teknologioista ja alustoista on ydinkysymys Suomelle yhteiskuntana ja yhtä lailla meidän teollisuudelle ja julkiselle hallinnolle”, ennakointijohtaja herättää pohtimaan.
Juttu on julkaistu alun perin Salkunrakentaja.fi -sivustolla osana laajempaa artikkelia.
Teksti: Henri Elo, Salkunrakentaja. Artikkelin pääkuva: Laura Oja
Ajankohtaiset aiheet tarjottimella
Uutiskirjeemme kertoo elintarvikealan tärkeimmät kuulumiset