Katetaan pöytä kasvulle

1: Helpotetaan investointeja

Elintarviketeollisuuden investointiaikeet ovat tehdasteollisuuden toiseksi suurimmat. Jokainen elintarviketeollisuuden investointi vahvistaa samanaikaisesti huoltovarmuutta, työllisyyttä, vientiä ja vihreää siirtymää.

Elintarvikeyritykset haluavat kasvaa ja investoida jatkossa vielä enemmän. Tämä tarkoittaa uusien tuotteiden ja innovaatioiden kehittämistä, tuottavuuden parantamista, raaka-aineiden pidemmälle jalostamista ja viennin edistämistä.

Tämän toteutuminen vaatii kuitenkin päättäjiltä pitkäjänteisyyttä. Investointien hyödyt toteutuvat usein vasta vuosien päästä ja yritysten on pystyttävä luottamaan siihen, etteivät pelisäännöt ja kustannukset muutu jatkuvasti ja yllättäen.

Seuraavan hallituksen tehtävä on katsoa riittävän pitkälle ja tehdä Suomesta maa, jossa yritysten kannattaa kasvaa.

2: Lisätään osaamista ja osaajia

Suomessa toimii 2 600 elintarvikeyritystä, jotka työllistävät yhteensä 44 000 osaajaa. Ruoka-alan merkitys työllistäjänä on kuitenkin huomattavasti suurempi, sillä yksi työpaikka elintarviketeollisuudessa luo yli kolme työpaikkaa muualle yhteiskuntaan.

Elintarviketeollisuus onkin kasvava toimiala, joka tarvitsee kasvua tukevaa työlainsäädäntöä sekä osaavaa työvoimaa niin kotimaasta kuin ulkomailta.

Tulevalla vaalikaudella ammatillista koulutuspolkua ja korkeakoulutusta ei pidä arvottaa toisiaan vastaan, vaan keskeistä on varmistaa kaikkien osaamisen vahvistuminen.

Osaamistason nosto on keskeistä, jotta elintarvikeala pystyy vastaamaan markkinoiden ja kuluttajien muuttuviin tarpeisiin ja teknologiseen muutokseen. Koulutustason nousu tulee vasta tämän jälkeen.

3: Varmistetaan huoltovarmuus ja kriisinkestävyys

Ruuan saatavuus, turvallisuus ja kohtuullinen hinta ovat yhteiskunnan hyvinvoinnin perusedellytyksiä.

Ruoka-ala toimii keskellä useita samanaikaisia murroksia. Geopolitiikka, ilmastonmuutos, uudet teknologiat ja talouden epävarmuus vaikuttavat koko ruokaketjuun pellolta pöytään. Siksi ruoka-alan toimintaedellytykset on tunnistettava osana kansallista varautumista, huoltovarmuutta ja kokonaisturvallisuutta.

Tulevalla vaalikaudella on vahvistettava ruokaketjun omavaraisuutta ja kilpailukykyä, vähennettävä riippuvuuksia tuotantopanoksista ja turvattava ruuan kannattava tuotanto Suomessa.

Kun Suomessa on kannattavaa valmistaa ruokaa, meillä on samalla vahvempi kyky huolehtia ruuansaatavuudesta häiriötilanteissa. Siksi kasvu, kestävyys ja huoltovarmuus eivät ole toisistaan irrallisia tavoitteita, vaan ne rakentavat yhdessä vahvempaa Suomea.

4: Kestävempää ruuantuotantoa ja parempaa ravitsemusta

Haluamme, että kestävyydestä tehdään suomalaisen ruoka-alan kilpailuvaltti.

Uudet vähäpäästöiset ratkaisut, kiertotalous ja ruokainnovaatiot voivat pienentää ympäristövaikutuksia ja synnyttää samalla uutta liiketoimintaa. Myös ravitsemusta parantavat innovaatiot tarjoavat yrityksille mahdollisuuksia kehittää uusia tuotteita ja rakentaa kilpailukykyä.

Kestävät ratkaisut vaativat yrityksiltä investointeja, uutta teknologiaa ja pitkäjänteistä kehittämistä. Päättäjien täytyy näyttää selkeä suunta ja jättää yrityksille tilaa löytää vaikuttavimmat ja kustannustehokkaimmat keinot tavoitteiden saavuttamiseksi.