Elintarvikealan pohjoismainen yhteistyö maistuu hyvältä 

Ulrika Erhardt, Lovisa Martin Marais ja Elisabet Rytter edustivat Ruotsin elintarviketeollisuutta.

Elintarviketeollisuuden yrityksiä edustavien pohjoismaisten liittojen vuosittainen asiantuntijatapaaminen järjestettiin tänä vuonna toukokuun lopulla Helsingissä. Kokousta emännöi Elintarviketeollisuusliitto (ETL).

Pohjoismainen yhteistyö alan liittojen kesken on lisääntynyt viime vuosina. Tapaamiset kollegoiden kesken yhteisten aiheiden äärellä on koettu ja koettiin jälleen erittäin antoisiksi.

Kaksipäiväisen kokouksen päätteeksi oli helppo todeta, miten hyvältä pohjoismainen yhteistyö maistuu.  Samarbete smakar gott! Samarbeid smaker godt! Samarbejde smager godt! Collaboration tastes good!

Suomen ruokastrategia herätti kiinnostusta

Suomen ruokastrategiaa esitteli erityisasiantuntija Elina Ovaskainen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Tapaamisessa kuultiin erityisasiantuntija Elina Ovaskaisen (maa- ja metsätalousministeriö) innostava esitys Suomen ruokastrategiasta. Aiheesta virisi vilkas keskustelu, jossa pohjoismaiset vieraat kiittelivät arvoketjuajattelua ja sidosryhmien kattavaa osallistamista strategian laadintaan.

Huomiota sai myös se, miten Suomen strategiassa tunnistetaan sekä perinteisen ruuantuotannon kehittäminen kestävämmäksi että uusien tuotantoteknologioiden potentiaali.

Vaikuttamistyö elää poliittisten muutosten mukana

Kasvanut geopoliittinen epävarmuus ja kunkin maan taloudellinen tilanne heijastuvat ruoka-alaan kustannusten nousuna, logistiikan vaikeutumisena ja raaka-aineiden saatavuuden haasteina. Varautuminen nousikin kollegoiden puheissa esille useamman kerran.

Oman vaikutuksensa elintarviketeollisuuden toimintaolosuhteisiin tuo myös jokaisen maan poliittinen tilanne. Tanska on tällä hetkellä vaalien jälkeen vailla hallitusta, Ruotsissa vaalit pidetään syyskuussa ja Suomessa keväällä 2027. Eletään siten mielenkiintoisia aikoja myös elintarvikealan edunvalvontaa ajatellen.

Pohjoismaissa on hyviä kokemuksia julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöstä, esimerkiksi The Norwegian Partnership for a healthier diet, Danish Whole Grain Partnership ja Suomessa materiaalitehokkuuden sitoumus. Yhteistyön ansiosta kehitystä pystytään viemään hedelmällisesti eteenpäin.

Terje Sletnes kertoi Norjan elintarviketeollisuuden vaikuttamistyöstä.

Sen sijaan on huolestuttavaa demokratian kannalta, ettei elintarviketeollisuutta olla valmiita kuulemaan kaikissa tilanteissa. Kaikki osapuolet hyötyvät, kun poliittiset ja julkiset päätökset tehdään ajantasaiseen tietoon perustuen ja elintarvikeyritysten käytännön toimintaa ymmärtäen.

Yhteisiä ratkaisuja yhteisiin haasteisiin

Tapaamisessa käytiin yksityiskohtaista keskustelua elintarvikealan ajankohtaisista teemoista, kuten ravitsemuksesta, pakkauksista ja pakkausmerkinnöistä, jätteistä, yritysvastuusta, bio- ja kiertotaloudesta, elintarviketurvallisuudesta, veroista ja sopimussuhteista.

Säädöksiä ja aloitteita näistä kaikista aihepiireistä on juuri nyt runsaasti valmistelussa ja päätöksenteon kohteina.

Elintarviketeollisuus on yksi Euroopan säädellyimpiä toimialoja, ja tarve sääntelyn yksinkertaistamiseen on ilmeinen.

Säädösten mukanaan tuomien vaatimusten ja tulkintojen ympärillä pohjoismaisilla kollegoilla olisi riittänyt keskusteltavaa vaikka viikon ajaksi. Ei ollut vaikea löytää yhteisiä aiheita, joihin vaikuttamisessa aiotaan tiivistää vaikuttamisen rintamaa ja viedä yhteistä näkemystä EU:n päätöksentekijöille.

Asiantuntijajoukon syvä rintaääni korosti hienosti ruoka-alan ja elintarviketeollisuuden merkityksellisyyttä. Horisontissa näkyy runsaasti esimerkiksi innovatiivisia bioteknologisia ratkaisuja ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia alan kehittymistä ja kasvua edistämään.

Tällä joukolle ruokailoa ja yhdessä syömisen merkitystä ei tarvitse selittää. Helsinki tarjosi parastaan, ruoka oli herkullista ja seura mainiota.

(Kuvat: Marika Säynevirta ja Marleena Tanhuanpää)