Ruokajärjestelmän haavoittuvuudet puhuttivat nuoria ympäristöhuippukokouksessa

Nuorten ympäristöhuippukokous kokosi toukokuun lopulla noin 300 nuorta yhteen eri puolilta Suomea keskustelemaan ajankohtaisista ilmasto- ja ympäristökysymyksistä. Tapahtuman järjestää Valtioneuvoston alainen Nuorten luonto- ja ilmastoryhmä, NUOLI.

Elintarviketeollisuusliitto osallistui tapahtumaan näytteilleasettajana sekä työpajan järjestäjänä.

–  Halusimme olla mukana tapahtumassa, sillä elintarvikeala on riippuvainen siitä, mitä luonto pystyy tuottamaan raaka-aineiksi ja sitä kautta luonnon kestävyys sekä hyvinvointi on elinehto suomalaiselle ruoan tuotannolle, Elintarviketeollisuusliiton vastuullisuusjohtaja Satumaija Lévon sanoo.

Huippukokouksen ytimessä on ajatus siitä, että nuoret on otettava mukaan heitä koskevien tulevaisuuskysymysten ratkaisemiseen. Keskustelujen ja työpajojen sisältöjen pohjalta nuoret työstävät yhteisen julkilausuman, joka luovutetaan lopulta päättäjille.

– Tällä puhutaan asioista, jotka vaikuttavat vahvasti nuorten tulevaisuuteen, siksi haluamme kuulla nuorten näkemyksiä, Lévon toteaa.

Nuoret yllättyivät ruokajärjestelmän häiriöiden vaikutuksista

Työpajassa pohdittiin ruokajärjestelmän haavoittuvuuksia eli kuinka esimerkiksi ilmastonmuutos ja luontokato vaikuttavat raaka-aineiden saatavuuteen ja miten pitkät toimitusketjut altistavat ruokaketjun erilaisille häiriöille.

Aihetta havainnollistettiin riisin, kahvin ja kaakaon kaltaisilla raaka-aine-esimerkeillä, joiden tuotantoa haastavat esimerkiksi sään ääri-ilmiöt, kuivuus ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen.

– Haavoittuvuuksien tunnistamisen rinnalla oli tärkeää, että nuoret pohtivat, millaisia vaikutuksia ruokaketjun häiriöillä on laajemmin yhteiskunnassa ja kuinka omilla valinnoilla voidaan tukea kestävämpää ja toimintavarmempaa ruokajärjestelmää, Satumaija Lévon selittää.

Keskustelussa paljastui aiheen monimutkaisuus.

Ruoka kytkeytyy samanaikaisesti esimerkiksi ympäristöön, ruokaturvaan, huoltovarmuuteen, talouteen, työllistymiseen, kulttuuriin ja yksilön hyvinvointiin.

– Minulle syntyi ainakin paljon vahvempi käsitys siitä, kuinka paljon erilaisia häiriöitä voi tulla ennen kuin ruoka tulee ruokapöytään ja millaisia vaikutuksia niillä voi olla laajemmin, osallistuja Riia Hakanmaa kommentoi.

Ratkaisuna kotimainen ruuantuotanto ja tietoiset ruokavalinnat

Nuoret ideoivat työpajan päätteeksi vaikutusmahdollisuuksia, joilla voitaisiin edistää ruokajärjestelmän kestävyyttä. Vastauksissa korostui kotimaisen ruoan tuotannon merkitys ja tietoisten valintojen tekeminen kaupassa.

– Kotimaisella ruuan tuotannolla pystymme varmistamaan ruoan saatavuuden myös kriiseissä ja globaaleissa häiriötilanteissa.

– Samalla säilytämme omissa käsissä mahdollisuuden vaikuttaa tuotannon ilmasto‑ ja luontovaikutuksiin tavalla, joka tukee luonnon kantokykyä ja ruokajärjestelmän kestävyyttä, Satumaija Lévon päättää.