Tempoileva politiikka nostaa reippaasti ruuan hintaa
Kirjoittanut: Jukka Ihanus
Julkaistu:
Kirjoittanut: Jukka Ihanus
Julkaistu:
Suomalainen kuluttaja luottaa ruokaan eikä syyttä. Kaupan hyllyltä löytyvät tuotteet ovat turvallisia, laadukkaita ja tarkasti valvottuja. Näin pitääkin olla. Ruuan turvallisuudesta ei voi tinkiä.
Harvemmin kuitenkaan tulee ajatelleeksi, kuinka suuri vaikutus sääntelyllä on myös ruuan hintaan.
Elintarviketeollisuus on yksi Euroopan säädellyimmistä toimialoista. Suomessa alan vahvuuksia ovat läpinäkyvä tuotanto, hyvä jäljitettävyys ja vastuulliset toimintatavat. Samanaikaisesti yritykset toimivat jatkuvasti kasvavan sääntelytaakan alla.
Perinteisen elintarvikesääntelyn rinnalle on tullut nopeasti uusia velvoitteita, jotka koskevat esimerkiksi pakkauksia, jätteitä, energiatehokkuutta, yritysvastuuta ja ympäristöväittämiä. Lakimuutoksia tulee tiheään tahtiin, eikä niiden aikatauluja tai vaikutuksia aina soviteta yhteen.
Suomessa pitäisi siirtyä sääntelyn jatkuvasta lisäämisestä sen kriittiseen arviointiin.
Kuluttajalle muutos voi näkyä vaikkapa uutena pakkausmerkintänä tai pakkauksen erilaisena materiaalina. Yritykselle se tarkoittaa paljon enemmän: uusia investointeja tuotantolinjoihin, tietojärjestelmiin, pakkausmateriaaleihin ja hankintaketjuihin.
Pakkaukset muodostavat elintarvikealalla jopa 15 prosenttia kustannuksista. Nyt pakkauksia joudutaan muuttamaan nopeassa tahdissa useiden yhtäaikaisten säädösmuutosten vuoksi.
Esimerkiksi niin sanottu viherpesudirektiivi sekä EU:n uusi pakkaus- ja pakkausjäteasetus aiheuttavat elintarvikeyrityksille huomattavia lisäkustannuksia. Elintarviketeollisuusliitto (ETL) arvioi, että puhutaan yhteensä sadoista miljoonista euroista.
Maailmantilanne lisää nyt epävarmuutta. Hormuzinsalmen konfliktin vaikutukset näkyvät jo pakkausmateriaalien saatavuudessa ja hinnassa. Kun sääntely samaan aikaan lisää pakkausmateriaalin kysyntää, myös toimituskatkosten riski kasvaa.
Yritykset eivät vastusta järkevää ja kustannustehokasta sääntelyä. Ongelmana ovat sääntelyn määrä, tempo ja ennakoimattomuus. Kun uusia velvoitteita tulee jatkuvasti lisää, yritysten aikaa ja rahaa kuluu hallinnollisiin muutoksiin sen sijaan, että niitä voitaisiin käyttää investointeihin, innovaatioihin ja kasvuun. Kustannukset syntyvät useiden samanaikaisten säädösmuutosten yhteisvaikutuksesta.
ETL:n jäsenkyselyn mukaan keskeisimpiä yritysten toimintaympäristöä heikentäviä tekijöitä Suomessa on juuri ennakoimaton sääntely. Geopoliittisten riskien keskellä yritykset eivät kaipaa lisää kotimaista poliittista epävarmuutta.
Suomalaisyritysten kilpailukykyä heikentää myös, että meillä sääntelyä tulkitaan usein muita EU-maita tiukemmin. Lisäksi keskusteluun nousevat säännöllisesti erilaiset kansalliset pistemäiset ruoka- ja juomaverot.
Tutkimusnäyttö siitä, että yksittäisillä pisteveroilla pystyttäisiin merkittävästi muuttamaan kulutustottumuksia, on heikkoa. Sen sijaan varmaa on, että ylimääräiset verot nostavat ruuan hintaa ja lisäävät yritysten hallinnollista taakkaa.
Koska sääntelytaakka heikentää kilpailukykyä, Euroopassa on luotu yritystukia kompensoimaan sääntelyn haittoja. Meillä ei ole näihin tukiin vastaavia mahdollisuuksia julkisen talouden tilanteen vuoksi.
Suomalaisyritysten kilpailukykyä heikentää, että meillä sääntelyä tulkitaan usein muita EU-maita tiukemmin.
Suomessa pitäisikin siirtyä sääntelyn jatkuvasta lisäämisestä sen kriittiseen arviointiin. Normien purkamisesta ja sääntelyn yksinkertaistamisesta pitäisi tehdä pysyvä tavoite yli hallituskausien. Seuraavan hallituksen olisi asettava euromääräinen tavoite sääntelykustannusten alentamiselle. Näin vapautetaan yritysten resursseja kasvuun ja työllistämiseen.
Tarvitsemme järjestelmällisen tavan arvioida, mitä kustannuksia sääntely aiheuttaa yrityksille ja miten taakkaa voidaan vähentää. Jotta tulevaa hallitusohjelmaa neuvoteltaessa kyetään linjaamaan normien purkamisesta, nykyisen Orpon hallituksen pitäisi käynnistää aiheesta selvitystyö, jossa olisi mukana myös EU-sääntelyn tarkastelu.
Kyse ei ole vain yritysten arjesta. Lopulta sääntely näkyy kuluttajan kukkarossa.
Kirjoitus on julkaistu Iltalehdessä Vieraskynänä 25.5.2026
Uutiskirjeemme kertoo elintarvikealan tärkeimmät kuulumiset