Ruokavienti kasvaa rohkeudella, erottuvilla tuotteilla ja kyvyllä tarttua tilaisuuksiin

PROfeel on Valion kasvumoottori

”Me tarjoamme maukkaita proteiinituotteita jokapäiväiseen käyttöön jokaiselle eli ei pelkästään salijannuille”, Marianne Tammela kuvailee PROfeelin nykyistä konseptia.

Valion maitopohjaisesta liiketoiminnasta vastaava johtaja Marianne Tammela kertoo PROfeelin kasvutarinan.

”Se, miksi tämä on magee juttu, on, että maitopohjaisella tuotteella voidaan saavuttaa merkittävää kasvua kansainvälisesti.”

Valion 2,4 miljardin euron liikevaihdosta noin 800 miljoonaa euroa tulee kansainvälisestä liiketoiminnasta. Yrityksen merkityksestä elintarvikesektorilla kertoo se, että Suomen ruokaviennistä 25 prosenttia on Valion vientiä.

PROfeel-tuotesarjan liikevaihto oli vuosina 2012-2018 noin 10-20 miljoonaa per vuosi, mutta lähti vuodesta 2019 alkaen kasvuun saavuttaen viime vuonna jopa 105 miljoonan euron liikevaihdon ja 23 prosentin kasvun edellsestä vuodesta.

Juuri 2019 on vuosi, jolloin PROfeel-tuoteperhe täydentyi vanukkailla. Tammela korostaa kuluttaja- ja markkinaymmärrystä sekä hyvää makua. Näihin asioihin yritys satsaa.

”Me olemme halunneet luoda tuotteita, jotka maistuvat ihan yhtä hyviltä kuin ei-korkeaproteiiniset tuotteet. Siitä hyvä esimerkki on vanukas.”

PROfeel toimii on tällä hetkellä seitsemässä kategoriassa ja 13 maassa Yhdysvaltoja myöten. Liiketoiminta on eriytetty omaan tytäryhtiöön, jonka kansainvälisessä tiimissä työskentelee 20 henkeä. Vanukkaat valmistetaan Seinäjoella.

Brändi on muuttunut matkan varrella monta kertaa. Se lanseerattiin ensi kerran jo 2006, jolloin lähdettiin liikkeelle painonhallinnasta ja keventämisestä. Vuonna 2012 tuoteilme muuttui kirkkaan punaiseksi. ”Yritettiin olla jo koko kansan proteiinituote”, Tammela muistelee.

”Vuonna 2024-2025 markkina oli kehittynyt siten, että pystyttiin lähteä puhuttelemaan koko kansaa. Tämä kertoo siitä, että vientitarina voi olla sellainen, että joudutaan tekemään muutoksia matkan varrella.”

PROfeelin maailmanvalloituksessa on alusta asti ollut kahdenlaisia markkinoita. Strategisiin markkinoihin kohdennetaan brändi-investointeja; muille markkinoille tuotteita viedään muiden Valion tuotteiden mukana. Strategisia markkinoita ovat Suomen lisäksi Ruotsi, Baltian maat, Espanja ja Puola.

Suklaavanukkaassa on Tammelan mukaan helpompaa se, että ne maistuvat hyvälle kaikissa maissa, kun taas juustomieltymykset vaihtelevat enemmän.

 

Mö tarttuu tilaisuuksiin – ei odota täydellistä tuotetta

Mö on kahden sisaruksen perustama, liikevaihdoltaan noin miljoonan euron kaurameijeri, joka vie kaurainnovaatioita maailmalle.

”Me siskokset ollaan kasvettu Keski-Pohjanmaalla Lohtajalla Maitotilalla ja nähty hyvin läheltä miten suomalainen maito tuotetaan ja jalostetaan meijerituotteeksi”, toimitusjohtaja Annamari Jukkola kertoo.

Jukkola ja sisarensa Marjaana Vuorio tutustuivat sittemmin kasvipohjaiseen ruokaan ja innostuivat kaurasta ja siitä, mitä makuja siitä saa aikaan.

Yritys lähti liikkeelle Jukkolan sanoin nollista vuonna 2017 ja alkuun se fermentoi kaurasta välipalatuotteita. Kun tuote pääsi Suomessa valtakunnalliseen jakeluun, yrittäjät innostuivat lisää. Se tarkoitti investointeja ja tuotekehitystä.

”Autenttisuus myy ja tarinaa ei saa laimentaa”, Annamari Jukkola vinkkaa. Yrityksen juuret ovat Suomen maaseudulla ja se näkyy niin tuotteissa kuin viestinnässä.

Mö keskittyy tällä hetkellä juuston kaltaisiin kauravuustoihin. Pääraaka-aine kaikissa tuotteissa on suomalaisesta kaurasta tuoreena valmistettu kaurajuoma.

”Me saatiin teknologia näiden tuotteiden osalta pystyyn vuonna 2022 ja tuotteet lähtivät vientiin ennen kuin ne lanseerattiin kotimaassa. Me on hiffattu se, että jos Suomen markkina on pieni itsessään, niin se on vielä pienempi, kun mennään kasvipohjaisiin tuotteisiin ja kauravuustoihin”, Jukkola taustoittaa.

Jukkola kertoo, että tarina on tärkeä, samoin uskallus olla erilainen kuin kilpailijat. Pelkkä tuote ei riitä. Yritys on viennissä tarttunut tilaisuuksiin, mutta kivijalka on ollut mietittynä. Jos jää liian kauaksi rakentamaan täydellistä tuotetta, markkina voi mennä ohi.

”Tuote on totta kai meillekin tärkeä. Suomi on selvästi kasvipohjaisissa tuotteissa edelläkävijämaa, meillä on kehitys hurjan pitkällä”, hän kuvaa toimialan tilannetta.

Yritys ei myy Jukkolan mukaan ideologiaa, vaan juustosta inspiroituneita tuotteita, jotka ovat kaurapohjaisia. Yritys kulkee enemmän omaa polkuaan kuin seuraa jokaista trendiä.

”Mä istuin parkkihallissa ja puhelin soi”

Leipomo Rostenin esityksen piti markkinointi- ja vientijohtaja Veera Meltovaara, joka on tiimeineen onnistunut viemään hyvin perinteisen, vientiepätyypillisen, yrityksen tuotteita maailmalle.

Koska tuore leipä ei säily pitkään, sitä on hankala viedä. Ratkaisu löytyi siemennäkkileivästä.

”Vuonna 2015 peltinäkkileipä oli kova ruokatrendi. Silloin meillä syntyi ajatus, olisiko tässä jotain, jota voisi tehdä teollisessa mittakaavassa”, Meltovaara palaa yli kymmenen vuoden taakse.

Matka ei ole ollut helppo, mutta se kannatti tehdä. Uskon puute näkyi myös yrityksen sisällä, mutta niinpä perinteikäs Rosten lähti investoimaan laitteistoon.

”Aloitimme hurjat tuotekehityskokeilut. Meni noin vuosi, että saatiin tuote jota voitiin esitellä keskusliikkeille.”

Leipomo Rostenin Veera Meltovaara kertoo, kuinka koronan jälkeisillä Foodexin messuilla Japanissa ”koko maailma” oli paikalla. Messut olivat menestys ja yritys oli sitä varten miettinyt tuotteen sijasta kokonaisen snacks-konseptin, joka tukee hyvinvointia.

Yritys tuli isommin markkinoille vuonna 2017 kolmella eri tuotteella, joista kaksi on edelleen yrityksen myydyimpiä. Rosten kehitti koko siemennäkkileipä-kategorian, koska sellaista ei kotimaassa vastaavassa mittakaavassa ollut.

Meltovaara kertoo, kuinka he arvioivat ensimmäisenä vuonna myynniksi 300 000 tuokkosta, mutta niitä myytiinkin miljoona. Yritys huomasi olevansa isomman äärellä.

”Me leivomme aina maku edellä. Olemme halunneet tehdä innovatiivisesti ja miettineet sellaisia rakosia markkinasta, joissa ei ole vielä paljon muita”, hän kertaa menestyksen siemeniä.

Vuonna 2020 Meltovaara tiimeineen alkoi kehittää gluteenitonta siemennäkkileipää ja yritys päätyi perustamaan gluteenittoman leipomon. Rohkeus astuu peliin, kuten Mön tarinassa.

Paljon maailmalla urallaan toiminut vientijohtaja muistuttaa aktiivisuuden, kontaktoinnin ja Teamsien tärkeydestä varsinkin korona-aikana, kun messuja ei ollut.

”Hirveän moni yritys haluaisi harjoittaa vientiä, mutta jos siihen lähtee, pitää tosissaan haluta sitä. Toivoisin, että yrityksissä ymmärrettäisiin, että siihen ei kannata ihan yhtä ihmistä jättää vaan mielellään kaksi”, hän kertoo omasta kokemuksesta.

Leipomo Rosten -konsernin liikevaihto on 54 miljoonaa euroa, josta siemennäkkärien vienti on noin miljoona euroa. Kokonaisvienti, luomuleipä mukaan lukien, on lähes seitsemän miljoonaa. Logistiikka, myynti, markkinointi ja laatu sertifikaatteineen ovat osa-alueita, joihin Meltovaara kehottaa satsaamaan resursseja.

Juttu on osa laajempaa artikkelia, joka on julkaistu Salkunrakentaja.fi -sivustolla. Teksti: Henri Elo. Kuvat: Laura Oja.