Afrikkalainen sikarutto ei vaaranna ruokaturvallisuutta

Taudin rajoittamistoimiin on ryhdytty välittömästi. Ruokavirasto on perustanut löydösalueen ympärille tartuntavyöhykkeen, jonka sisällä sikojen siirtoa rajoitetaan ja taudin levinneisyyttä villisioissa tutkitaan tehostetusti.

Koko elintarvikeketju pyrkii kaikin keinoin estämään taudin leviämisen tuotantosikaloihin. Levitessään niihin tauti aiheuttaisi sikataloudelle suuria tappioita.

Merkittävä taloudellinen haitta afrikkalaisesta sikarutosta tulee mahdollisten kansainvälisen kaupan rajoitusten kautta. Kauppakumppanit asettavat eläintautitapauksissa herkästi koko maata koskevia tuontirajoituksia, jotka saattavat kestää vuosia taudista vapautumisen jälkeenkin. Rajoitukset olisivat erittäin harmillisia ja vahingollisia suomalaisten elintarvikkeiden viennin ja vientiponnistelujen kannalta.

Suomessa on noin 600 sikatilaa, joista suurin osa sijaitsee Lounais- ja Länsi-Suomessa. Sianlihaa tuotettiin maassamme vuonna 2025 noin 164 milj. kg, ja suomalaiset söivät sianlihaa noin 156 milj. kg.
Sianlihaa vietiin Suomesta vuonna 2025 noin 23 miljoonaa kiloa. Viennin arvo oli noin 74 miljoonaa euroa.

Viennistä kaksi kolmasosaa suuntautui EU:n ulkopuolelle. Suurimmat vientimaat olivat Etelä-Korea (21,6 milj. €), Uusi-Seelanti (14,4 milj. €), Puola (7,0 milj. €), ja Japani (6,5 milj. €). Vientiä oli myös muun muassa Ruotsiin, Norjaan, Kiinaan, Viroon ja Liettuaan.

Lyhyesti:

• Afrikkalainen sikarutto on eläintauti. Se ei tartu ihmiseen elävistä sioista, sianlihasta eikä ruuan kautta.
• Villisikatartunta johtaa tehostettuun tilanteen tarkkailuun myös alueen sikaloissa.
• Jos tauti leviäisi tuotantosikaloihin, tartunnan saaneet siat lopetettaisiin ja tuotantotilat saneerattaisiin.
• Ruokavirasto tiedottaa Suomessa taudista, sen esiintymisestä maassamme, torjuntatoimista ja elin-tarviketurvallisuudesta: https://www.ruokavirasto.fi/teemat/afrikkalainen-sikarutto-asf/

Kuvituskuva: Mostphotos