12.09.2019

Elintarviketeollisuuden talouskatsaus 2/2019

Viennin myötätuuli, investointien vilkastuminen ja kohtalaiset satonäkymät vauhdittavat elintarviketeollisuuden syksyä. Yritysten liikevaihto kasvaa nyt viennissä nopeammin kuin kotimaassa, ja elintarvikeviennin arvo kohosi alkuvuonna 13 prosenttia edellistä alkuvuotta suuremmaksi.
Vuoden loppua kohti kansantalouden suhdannemittarit ja elintarviketeollisuudelle tärkeä kuluttajien luottamus osoittavat Suomessa kuitenkin alaspäin. Epävarmuutta luovat myös brexit ja ruuan joutuminen yhä useammin kauppapoliittisten kiistojen kohteeksi.

Elinkeinoelämän kyselyn mukaan yritykset näkevät suhdannetilanteensa yleisesti vielä myönteisenä, vaikka talouden kasvu hidastui Suomessa kesän aikana. Syksyn edetessä tahti kuitenkin on yrityksissä hiljenemään päin samalla, kun riskit heikommasta kehityksestä myös maailmantaloudessa ovat kasvussa.

Kuluttajien luottamus tulevaan on elintarviketeollisuudelle keskeinen suhdannemittari. Se on osoittanut koko alkuvuoden lievää alakuloa. Viime kuukausina pessimismi on lisääntynyt ja Tilastokeskuksen mukaan kuluttajat arvioivat sekä maamme talouden että oman taloutensa kehittyvän vaisusti.

Toisaalta hyvä työllisyyskehitys ja käytettävissä olevien tulojen nousu tukevat ostovoimaa. Talousennustelaitokset arvioivat yksityisen kulutuksen kasvun jatkuvan tänä ja ensi vuonna noin 1–1,5 prosentin tahtia.

Elintarviketeollisuudelle tärkeillä asiakastoimialoilla, päivittäistavarakaupassa ja ravintolapalveluissa, liikevaihdot kasvoivat vuoden alkupuoliskolla kaksi ja viisi prosenttia.

Varovaisin odotuksin syksyyn

Elintarvikealalle alkuvuoden kotimainen talouskehitys on ollut yhä suotuisa ja suhdanteet ovat edenneet myötätuulessa. Elinkeinoelämän loppukesällä tekemän kyselyn mukaan elintarviketeollisuusyritykset kuvasivat tilannettaan hieman tavanomaista ja muuta teollisuutta paremmaksi.

Odotukset lähikuukausille ovat kuitenkin myös elintarvikealalla varovaiset eikä syksyn odoteta tuovan suuria muutoksia. Koko teollisuudessa näkymät ovat elintarviketeollisuutta sumuisemmat.

Elintarviketeollisuus ennakoi tuotantonsa kasvavan hienokseltaan loppuvuoden ajan, joskin kysyntää kuvataan yhä vaimeaksi.

Juuri kysynnän heikkous oli yleisin tuotantokapeikko, jota joka neljäs suhdannekyselyyn vastannut alan yritys kertoi kokeneensa. Samaan aikaan 11 prosentilla elintarviketeollisuuden yrityksistä oli ongelmia ammattitaitoisen työvoiman saannissa ja niin ikään 11 prosentilla pulaa tuotantokapasiteetista.

Henkilökunnan määrän arvioidaan vähenevän hieman lähikuukausina, joskin henkilöstön määrä on kehittynyt alalla jo jonkin aikaa odotuksia myönteisemmin. Elintarviketeollisuus tarjoaa runsaasti kesätyöpaikkoja ja työvoiman tarve vaihtelee myös vuoden muiden sesonkien mukaan.

Vientiliikevaihto kasvaa ripeämmin

Tilauskirjat olivat elintarviketeollisuudessa loppukesällä aavistuksen verran normaalia ohuemmat, mutta vientitilauksia oli hieman tavanomaista enemmän. Yritysten kannattavuus jäi keskimäärin vuoden takaista heikommaksi. Elintarviketeollisuudessa kannattavuus on yleisesti ottaen heikko, vuonna 2017 keskimääräinen liikevoittoprosentti oli 4,8. Kannattavuudessa on kuitenkin suurta vaihtelua yritysten kesken.

Elintarviketeollisuuden kokonaisliikevaihto oli tämän vuoden tammi-kesäkuussa runsaat kaksi prosenttia suurempi kuin vastaavalla jaksolla vuotta aiemmin.

Elintarvikkeiden liikevaihdossa oli kasvua 2,1 prosenttia ja juomissa 1,8 prosenttia. Huhti-kesäkuun liikevaihto kasvoi puolestaan lähes viisi prosenttia vuoden takaisesta.
Liikevaihto on hienoisessa nousussa sekä kotimaahan suuntautuvassa myynnissä että viennissä, mutta vientiliikevaihto kasvaa kotimaan myyntiä voimakkaammin.

Ruotsi tärkein vientimaa

Elintarvikkeiden vienti on kehittynyt alkuvuonna selvästi edellisvuotta paremmin. Viennin arvo kasvoi tammi-kesäkuussa 864 miljoonaan euroon, mikä on 13 prosenttia enemmän kuin alkuvuonna 2018, jolloin viennin arvo oli 761 miljoonaa euroa.

Arvolla mitattuna elintarvikeviennissä on päästy takaisin aiempien huippuvuosien 2012–2013 tasolle, mutta määrällä mitattuna ollaan edelleen jäljessä.

Suurin osuus viennin kasvusta tuli maitotaloustuotteista, joiden kauppa etenkin Eurooppaan on nousussa. Lihan ja lihatuotteiden vienti on lisääntynyt erityisesti Aasian suunnalla, mutta naudanlihaa on viety aiempaa enemmän myös Ruotsiin ja Tanskaan. Kotieläinrehun ja tärkkelystuotteiden vienti kasvoi myös selvästi.

Hedelmien, marjojen ja kasvisten sekä mehujen vienti jäi alkuvuonna sitä vastoin vuoden takaista vähäisemmäksi.

Juomien viennin arvo kasvoi alkuvuonna kymmenen prosenttia. Nousua oli etenkin tislatuissa alkoholijuomissa ja virvoitusjuomissa.

Ruotsi oli tammi-kesäkuussa 2019 suomalaisten elintarvikkeiden ja juomien merkittävin vientikohde noin 19 prosentin osuudella. Viroon ja Saksaan vietiin kumpaankin noin 7 prosenttia alan tuotteista. Venäjän, Alankomaiden, Tanskan sekä Ranskan osuus on noin 5–6 prosenttia per maa.

Ruotsiin suuntautuvan viennin arvo kasvoi tammi-kesäkuussa 16 prosenttia edelliseen alkuvuoteen verrattuna. Suuri prosentuaalinen kasvu nähtiin Alankomaihin, Kiinaan ja Norjaan suuntautuneessa viennissä, joissa oli lisäystä 45–80 prosenttia.

Maitotaloustuotteet ovat viennin tärkein tuoteryhmä 19 prosentin osuudellaan. Juomien osuus toiseksi tärkeämpänä ryhmänä oli tammi-kesäkuussa 10 prosenttia. Lihatuotteiden yhteenlaskettu osuus oli 8 prosenttia.

Investoinnit kääntymässä kasvuun

Elintarviketeollisuudella on Suomessa takanaan erittäin voimakas investointivaihe. Huippuvuonna 2017 investoinnit ylittivät 600 miljoonaa euroa. Ala satsaa paljon tuotteiden kehittämiseen, sillä kaikista investoinneista tutkimus- ja kehittämisinvestointeja oli noin 60 miljoonaa euroa.

Suuret vuosittaiset vaihtelut ovat tyypillisiä investoinneille. EK:n kesällä julkistaman tiedustelun mukaan elintarviketeollisuuden investoinnit jäivät viime vuonna 40 prosenttia pienemmiksi kuin huippuvuonna 2017, mutta tänä vuonna investointien odotetaan jälleen kasvavan noin 10 prosenttia.

Ennakkotietojen mukaan koko teollisuudessa investoinnit supistuivat viime vuonna seitsemän prosenttia. Tälle vuodelle ennakoidaan vajaan 10 prosentin nousua.
Vuonna 2017 elintarvikealan investoinnit olivat lähes 24 prosenttia jalostusarvosta, mikä on suurin lukema vuosikymmeniin! Suomen koko tehdasteollisuuden vastaava osuus vuonna 2017 oli noin 22 prosenttia.

Kansainvälisessä vertailussa Suomen elintarviketeollisuuden investointitaso on ollut perinteisesti samoissa lukemissa Ruotsin ja Saksan kanssa, mutta vuosina 2013–2017 Suomessa investointiin suhteessa enemmän. Tanskassa elintarviketeollisuuden investointitaso on puolestaan ollut jo pitkään huomattavan korkea.

Hinnat kehittyneet vakaasti

Ruuan hinta nousi vuonna 2018 hieman yleistä inflaatiota nopeammin, mutta tämän vuoden alkupuoliskolla elintarvikkeiden hinnat kohosivat likimain yleisen hintatason mukaisesti eli 1,4 prosenttia.

Elintarvikkeiden tuottajahintojen nousu on nopeutunut hieman kesän 2018 jälkeen, mutta hintakehitys on ollut maltillista. Elintarvikkeiden tuottajahinnat nousivat alkuvuonna 1,6 prosenttia ja juomien tuottajahinnat 1,8 prosenttia.

Maatalouden tuottajahinnat nousivat kuluvan vuoden huhti-kesäkuussa lähes 6 prosenttia verrattuna vuotta aiempaan jaksoon. Kasvituotteiden hinnat kohosivat 14 prosenttia, lihojen ja eläintuotteiden hinnat laskivat vajaat 3 prosenttia.

Satonäkymät melko hyvät

Peltotuotannon satoennusteiden mukaan Suomeen on tulossa melko hyvä sato kahden poikkeuksellisen vaikean vuoden jälkeen. Näkymät koskevat vilja- ja nurmituotantoa sekä pääosaa erikoiskasveista. Sadon määrä ylittänee hieman pitkäaikaiset keskiarvot ja myös laatuodotukset ovat tällä hetkellä hyvät.

Maidon- ja naudanlihantuotannossa viime vuonna koetut kuivuuden vaikutukset laskivat tuotantoa vielä alkuvuonna 2019, mutta tilanteen odotetaan tasaantuvan.

Sianlihan tuotanto on ollut laskussa jo pidempään, siipikarjatuotanto taas nousussa.

Kuumuudesta huolimatta sato on ollut tänä vuonna EU-alueella normaali ja parempi kuin vuonna 2018, mikä näkyy viljan julkisten hintanoteerausten laskuna. Myös Itä-Euroopassa sato-odotukset ovat varsin suuret, ja Venäjän ja Ukrainan asema viljan vientimarkkinoilla vahvistuu edelleen.

Tuleva brexit-ratkaisu sekä Kiinan kauppasopimukset ja sikaruttotilanne vaikuttavat kotieläintuotannon markkinoihin ja tuleviin panostuksiin. Niiden epäsuoria vaikutuksia on vielä vaikea ennakoida.

Lisätietoja

Johtaja
Heli Tammivuori
uryv.gnzzvihbev@rgy.sv
040 557 5667
@tammiheli

Esittelylaatikko

Elintarviketeollisuusliitto ry edustaa
Suomessa toimivia kaiken kokoisia ruokien ja juomien valmistajayrityksiä. Lue lisää

Lehdistötiedotteet

Tilaa ETL:n lehdistötiedotteet suoraan sähköpostiisi tästä.