Kansalaiskysely: Suomalaiset suhtautuvat kriittisesti ruuan ja juomien veronkorotuksiin 

Suomalaisista 64 prosenttia haluaisi alentaa ruokien ja juomien verotusta: 36 prosenttia alentaisi hieman ja 28 prosenttia merkittävästi, Elintarviketeollisuusliiton (ETL)  teettämästä verotusta koskevasta kansalaiskyselystä* ilmenee.

Kyselyn mukaan vain 2 prosenttia kiristäisi verotusta hieman, eikä käytännössä kukaan kannata merkittävää kiristystä. Vastaajista  27 prosenttia katsoo verotuksen olevan nykyisellään sopivalla tasolla.

Suomalaiset ovat huolissaan arjen kustannuksista

ETL:n teettämä kysely avaa suomalaisten näkemyksiä verotuksesta sopeutuskeinona. Jos julkista taloutta sopeutettaisiin verottamalla, 62 prosenttia suomalaisista valitsi tärkeimmäksi periaatteeksi, että veronkorotuksissa on vältettävä arjen kustannuksia nostavia veroja,  jotka kohdistuisivat esimerkiksi ruokaan, sähköön ja lääkkeisiin.

Arjen kustannusten merkitys korostuu odotetusti pienituloisimmissa kotitalouksissa, joissa kustannuksia nostavien verojen välttämistä painottaa 69 prosenttia. Yli 70 000 euron tuloluokassa vastaava osuus on 53 prosenttia.

Veronkorotusten vaikutukset osuvatkin erityisesti pienituloisiin, sillä heillä kuluu ruokaan suhteellisesti suurempi osuus kuukausituloista.  Tulos on yhdenmukainen  EVAn  aiemmin maaliskuussa julkaiseman tutkimuksen  kanssa.

Poikkeuksellisen kriittisesti veronkorotuksiin suhtautuvat 35–54-vuotiaat, joista 35 prosenttia katsoo, että  ruuan ja juomien verotusta pitäisi alentaa merkittävästi. Vastaavasti 18–34-vuotiaista näin ajattelee 23 prosenttia ja yli 55-vuotiaista 25 prosenttia.

Taustalla voi vaikuttaa se, että 35–54-vuotiaista useammat ovat lapsiperheellisiä, joilla ruokamenot voivat olla moninkertaiset verrattuna yksin asuviin ja kahden hengen talouksiin.

Lähes puolet kohdistaisi veronkorotukset suurituloisiin ja varakkaisiin

Verokyselyn perusteella voi arvioida, että suomalaiset pitävät maksukykyä ja oikeudenmukaisuutta tärkeinä periaatteina verotukseen liittyvissä kysymyksissä.

Suomalaisista 45 prosenttia  katsoo, että veronkorotusten pitäisi kohdistua niihin, joilla on suuremmat tulot ja varallisuus.

Ajatus saa eniten tukea matalimmassa eli alle 30 001 euron tuloluokassa (58 prosenttia) ja vähiten korkeimmassa eli yli 70 000 euron tuloluokassa (30 prosenttia). Näkemyseroja on myös sukupuolten välillä: naisista suurituloisten verotuksen kiristämistä kannattaa 53 prosenttia, kun taas miehistä vain 37 prosenttia.

Merkittävä osa suosii käyttäytymistä ohjaavia veroja, mutta kahtiajakoa nähtävissä

Verokyselyn vastaajista 35 prosenttia painottaisi veronkorotuksia, jotka ohjaavat ihmisten ja yritysten käyttäytymistä ympäristön tai terveyden kannalta parempaan suuntaan, esimerkiksi kohdistamalla verotusta fossiilisiin polttoaineisiin, alkoholiin tai tupakkaan.

Käyttäytymistä ohjaavia veroja kannattaa naisista 43 prosenttia ja miehistä  27  prosenttia.  Ohjaava verotus sai tukea liki puolelta pääkaupunkiseudulla asuvista, kun taas pienemmillä paikkakunnilla asuvista sitä kannatti noin 30 prosenttia.

Vastaava tulos on havaittavissa liikenteen verotuksessa, jossa mielipiteet jakautuivat asuinpaikan mukaan. Sähkö- ja polttomoottoriautoilijoiden yhtäläistä verottamista kannatti 34 prosenttia pienemmillä paikkakunnilla asuvista, mutta vain 15 prosenttia pääkaupunkiseudulla asuvista.

Työnteon verotuksen kiristämistä vältettävä

Kyselyn mukaan merkittävä osa suomalaisista pitää  työn verotuksen kiristämistä talouskasvun kannalta haitallisena ja neutraalisuutta keskeisenä  hyvän verojärjestelmän ominaisuutena.

Noin kolmannes vastaajista välttäisi työnteon verotuksen kiristämistä ja neljänneksen mielestä veronkorotukset on kohdistettava siten, että ne haittaavat talouden toimintaa mahdollisimman vähän. Näitä toimenpiteitä kannattavat erityisesti miehet ja ylempään tuloluokkaan kuuluvat vastaajat.

Palkkatyön kevyempää verottamista suhteessa etuuksiin, kuten eläkkeisiin ja työttömyyskorvauksiin, korosti vain 13  prosenttia vastaajista.  Sitä  kannattivat keskimäärin enemmän miehet ja nuoret vastaajat (18–34-vuotiaat), joista noin 20 prosenttia tuki tätä.

Myöskään veropohjan tiivistäminen eli veroetujen, kuten  kotitalousvähennysten karsiminen, ei saa kyselyssä juuri lainkaan, sillä sitä kannatti vain 7 prosenttia vastaajista.

Kohtuulliset arjen menot yhdistävät suomalaisia

Kansalaiset eivät kyselyn perusteella halua ruuan ja juomien verotusta kiristettävän. Taustalla lienee se, että suuri osa vastaajista kokee ruoan hinnan nousseen liikaa viime vuosina.

Kyselyn perusteella suomalaiset hyväksyvät veronkiristyksiä huomattavasti helpommin silloin, kun ne kohdistuvat suurempituloisiin, mutta vastustavat veroja, jotka näkyvät suoraan arkisissa välttämättömyysmenoissa.

*Tutkimuksen Elintarviketeollisuusliitolle toteutti Iro Research. Tiedot kerättiin internetissä Iro Researchin valtakunnalisen IroNet-kuluttajapaneelilla 1.–9.12.2025. Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 1000. Tutkimusotos painotettiin vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti.

Liite 1: Julkisen talouden sopeuttaminen

Jos julkista taloutta sopeutetaan veroja kiristämällä, mitä periaatteita päättäjien tulisi päätöksenteossa painottaa.  Valitse korkeintaan kolme vaihtoehtoa.