Lisää ruokaa EU-strategioihin, kiitos!

Usein kuulee sanottavan, että Eurooppa rakentuu kriiseissä. Myös ruuantuotannon kriittisyys on noussut jälleen keskusteluun EU:ssa toimitusketjujen häiriinnyttyä Persianlahden konfliktin vuoksi.

“Food industry is often overlooked”, kuulimme vastikään Brysselissä, kun teimme sinne vaikuttajamatkan Elintarviketeollisuusliiton asiantuntijajoukolla. Lausahduksen takana on Euroopan komissiossa työskentelevä henkilö, joka kannusti meitä kertomaan yhä uudelleen elintarviketeollisuuden merkityksestä Euroopalle.

EU-asioiden johtava asiantuntija Marika Säynevirta (kuvassa vas.), johtaja Marleena Tanhuanpää ja toimitusjohtaja Mikko Käkelä tapaamassa MEP Elsi Kataista Brysselissä.

Elintarviketeollisuuden huomiotta jättäminen on ollut valitettavan totta, kun olemme kammanneet läpi viimeaikaisia kilpailukyvyn parantamiseen tähtääviä EU-strategioita ja ohjelmia.

Rauhallisempina ajanjaksoina elintarviketuotantoa tunnutaan pitävän melko lailla itsestäänselvyytenä – lukeutuuhan varautuminen poikkeusoloissa toimimiseen suorastaan elintarvikealan DNA:han.

On hyvä tiedostaa, että elintarvikkeidenkin tuotannossa pohja kriisiaikoina pärjäämiseen rakentuu vain kannattavan, kestävän ja innovatiivisen normaaliaikojen toiminnan kautta. Sekä hyvissä ajoin tulevaisuuden haasteisiin ratkaisuja ja innovaatioita hakien.

Strategisesti tärkeä elintarviketeollisuus eli ruokia ja juomia valmistava toimiala tarvitseekin vielä paketin EU-aloitteita, joilla parannetaan elintarviketuotantoa koskevaa lainsäädäntöä, suunnataan TKI-panostuksia ruokainnovaatioiden kiihdyttämiseen niin startupeissa kuin jo pidemmän ajan markkinoilla toimineissa yrityksissä sekä edistetään digitalisaatiota ja datan hyödyntämistä ruokaketjussa.

Mikko Käkelä ja Marleena Tanhuanpää valmistautuvat tapaamiseen Euroopan komissiossa.

Valmisteluputkessa on parhaillaan epäreiluja kauppatapoja suitsivan direktiivin uudistaminen. Siihen kohdistuu elintarviketeollisuudessa suuria odotuksia.

Parantamista odottaa myös ruokaketjun häiriönsietokyky esimerkiksi EU:n omaa lannoitetuotantoa lisäämällä.

Meneillään olevan EU-lainsäädäntökauden aktiivivaihe uusien aloitteiden, strategioiden, ohjelmien, suunnitelmien ja toimintaohjelmien julkaisussa lähestyy parhaillaan puoliväliä.

Vuonna 2024 tehty valinta EU-politiikan prioriteeteista eli kilpailukyvyn parantamisesta, innovoinnin kiihdyttämisestä, turvallisuudesta ja varautumisesta sekä demokratian puolustamisesta on osunut kohdilleen. Viimeisimmät kriisit ja konfliktit vahvistavat entisestään valitun suunnan merkitystä. Jatketaan siis sitä.

Hyvää Eurooppa-päivää 9. toukokuuta!