Vastoin yleistä mielikuvaa suomalaiset maksavat ruuasta nyt suhteessa vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Euromaiden ruokakorivertailussa Suomi lähestyy EU:n keskiarvoa. Ruuan alv:n korottamista on väläytelty keinoksi vahvistaa julkista taloutta. Kansalaiset eivät ajatukselle lämpene: Elintarviketeollisuusliiton (ETL) kyselyn mukaan 64 prosenttia suomalaisista haluaa ruualle kevyempää verotusta.
ETL:n tekemän hintatasotarkastelun mukaan suomalaiset maksoivat vuonna 2014 ruuasta ja alkoholittomista juomista noin neljänneksen EU:n keskiarvoa korkeampaa hintaa. Vuonna 2024 ero oli kutistunut alle kymmeneen prosenttiin ja euromaiden vertailussa suomalainen ruokakori löytyy vasta sijalta kahdeksan.
– Ruoka on Suomessa edelleen EU:n keskitasoa kalliimpaa, mutta ero on pienentynyt merkittävästi. Myös viime vuoden maltillinen ruokainflaatio vie Suomea lähemmäs EU:n keskiarvoa, Elintarviketeollisuusliiton ekonomisti Bate Ismail sanoo.
Sama kehitys näkyy myös muissa Pohjoismaissa. Ruuan ja alkoholittomien juomien hinnat ovat nousseet hitaammin kuin monissa muissa Euroopan maissa. Samaan aikaan Keski- ja Itä-Euroopan maat, erityisesti Viro ja Puola, ovat lähestyneet nopeasti EU:n keskiarvoa.
Virossa ruuan ja alkoholittomien juomien hintataso nousi vuonna 2024 jo keskiarvon yläpuolelle, ja viime vuoden nopea ruuan hintojen nousu (7 %) voi nostaa Viron jo Suomen ja Ruotsin ohi.
Ruuan arvonlisävero selittää vain osan maiden eroista
Suomessa elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat kuuluvat alennettuun alv-kantaan (13,5 %), kuten myös esimerkiksi Saksassa (7 %) ja Ruotsissa (6 %). Sen sijaan yleistä alv-kantaa elintarvikkeisiin soveltavat muun muassa Viro (24 %) ja Tanska (25 %).
Vaikka elintarvikkeiden suhteellinen hintataso Suomessa on lähentynyt EU:n keskitasoa, alkoholittomat juomat ovat meillä selvästi kalliimpia juomien kireän verotuksen vuoksi. Suomessa on erittäin korkea virvoitusjuomavero ja myös alkoholiverotasot ovat EU:n korkeimpia.
Julkisen talouden sopeuttamiskeinoja arvioineet asiantuntijat ovat esittäneet ruuan arvonlisäveron korottamista julkisen talouden vahvistamiseksi. ETL:n teettämän kansalaiskyselyn* mukaan kuitenkin 64 prosenttia suomalaisista haluaa kevyempää ruuan verotusta, joista lähes puolet merkittävästi pienempää verotusta.
– Suomi ei ole enää Euroopan kalleimpia ruokamaita, mutta se ei poista sitä, että kuluttajat kokevat ruuan kalliiksi. Nimelliset hinnat nousivat Suomessa voimakkaasti vuosina 2022–2023, Ismail muistuttaa.
– Suomalaiset ovat huolissaan arjen kustannusten noususta ja suhtautuvat ruuan verotuksen nostoon kriittisesti. Jos halutaan vahvistaa kuluttajien luottamusta ja tukea kotimarkkinoiden elpymistä, ruoka ja juoma eivät saa olla ensimmäinen veronkiristysten kohde, Ismail sanoo.
Elintarvikkeiden, rehujen, ravintola- ja ateriapalvelujen arvonlisäverotus, virvoitusjuomavero ja alkoholiverot tuottavat valtionkassan tänä vuonna yhteensä noin viisi miljardia euroa.
*Tutkimuksen Elintarviketeollisuusliitolle toteutti Iro Research. Tiedot kerättiin internetissä Iro Researchin valtakunnalisen IroNet-kuluttajapaneelilla 1.–9.12.2025. Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 1000. Tutkimusotos painotettiin vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti.
Lue myös:
Lisätietoa
Lue seuraavaksi nämä
Siirry uutishuoneeseen
Ajankohtaiset aiheet tarjottimella
Uutiskirjeemme kertoo elintarvikealan tärkeimmät kuulumiset