Elintarvikevienti kasvaa, jos yritysten toimintaympäristö kotimaassa on kunnossa.
Mika Kylänen ja Anne Kalliomäki korostivat ruokaviennin jalostusarvon nostamista Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan 30.4.2026. Tähän tavoitteeseen on helppo yhtyä. Suomalaisen elintarvikeviennin kilohintaa on saatava nostettua.
Suomalaisten elintarvikeyritysten vienti ei voi perustua hintavetoiseen volyymikilpailuun, mutta hintakilpailukyvyllä on viennissä edelleen merkitystä. Meidän on tarjottava hintatietoisille asiakkaille laatua oikealla hinnalla.
Vientiin ryhtymistä voi verrata investointiin. Se vaatii yrityksiltä suuria taloudellisia panostuksia ja tarvittaessa kykyä sietää myös tappioita sekä kansainvälisen kaupan osaamista. Onnistuminen edellyttää kohdemarkkinan ja sääntelyn tuntemusta, tuotteiden sopivuutta kohdemarkkinaan, kykyä markkinoida tuotteita, rakentaa brändiä sekä luoda jakelukanavia.
Elintarvikevienti kasvaa, jos yritysten toimintaympäristö kotimaassa on kunnossa. Sääntelyn ennakoitavuus on keskeinen lähtökohta kannattavalle liiketoiminnalle ja, jos yritykset niin päättävät, myös vienti-investoinneille.
Yrityksillä on oltava kyky tarjota asiakkailleen riittäviä volyymejä. Tämä edellyttää investointeja tuotantokapasiteetin kasvattamiseen. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) investointitiedustelun mukaan elintarviketeollisuuden investoinneista kolmasosa on tänä vuonna kapasiteettia kasvattavia. Niiden taustalla on yritysten halu kasvattaa vientiä ja vahvistaa kasvua.
Valtion vienninedistämisen on oltava pitkäjänteistä, jotta yritykset voivat suunnitella toimintaansa luottaen keskeisten palvelujen saatavuuteen. Viime vuosina niiden jatko on ollut katkolla aina hallituskausien taitteessa. Seuraavassa hallitusohjelmassa olisi tärkeää varmistaa näiden palvelujen jatkuvuus.
Kirjoitus on julkaistu HS Mielipiteenä 7.5.2026
Ajankohtaiset aiheet tarjottimella
Uutiskirjeemme kertoo elintarvikealan tärkeimmät kuulumiset