19.04.2018

Elintarvikkeiden vienti virkoaa kasvuun

Suomalaisen elintarviketeollisuuden tuotannosta noin 15 prosenttia menee vientiin. Naapurimaat ovat tärkeimpiä kohdemaita, mutta vienti on vauhdittunut myös Ranskaan ja Tanskaan. Tuoteryhmistä viennin kärjessä ovat maitojalosteet, juomat, lihatuotteet sekä suklaa ja makeiset.

Elintarviketeollisuus tarjoaa työpaikan Suomessa suoraan 38 000 hengelle ja välillisesti lähes 69 000:lle eli yhteensä yli 106 000 hengelle. Tieto käy ilmi Luonnonvarakeskuksen viime keväänä julkistamasta tutkimuksesta, jonka mukaan elintarviketeollisuus on myös merkittävä tuotannon lähde kansantaloudessa: ala tuottaa arvonlisäystä Suomeen 6,1 miljardia euroa, kun sekä välillinen että välitön vaikutus otetaan huomioon.

Tuotannossa elintarviketeollisuuden merkitys on hieman pienempi kuin paperiteollisuuden, mutta työllisyydessä lähes yhtä suuri kuin paperi- ja elektroniikkateollisuuden yhteensä!

Kotimarkkinavetoisen elintarvikealan tuotannosta noin 15 prosenttia menee vientiin. Viennin merkitys on siten vähäisempi kuin niin sanotuilla varsinaisilla vientialoilla. Vuosikymmenen taitteessa finanssikriisin aikoina elektroniikan, paperin ja investointitavaroiden viennin vähentyessä elintarvikkeiden vienti kasvoi, mikä lievensi Suomen viennin muutoin heikkoa kehitystä.

Tuontikielto vaikeuttaa vientiä Venäjälle

Oman kriisinsä elintarviketeollisuus kohtasi vuonna 2014, kun tärkein vientimaa Venäjä asetti pakotepolitiikan seurauksena eurooppalaiset, siis myös suomalaiset, liha-, maito- ja kalapohjaiset elintarvikkeet tuontikieltoon. Elintarvikevientimme itänaapuriin väheni sen myötä yli 80 prosenttia.

Toimitukset Suomesta Venäjälle kattoivat aiemmin puolet koko maitojalosteiden viennistä, mutta niiden vienti putosi käytännössä nollaan kiellon seurauksena. Venäjän osuus Suomen koko elintarvikeviennistä oli ennen kriisiä 30 prosenttia, nyt se on seitsemän prosenttia.

Vienti Venäjälle ei ole viime vuosina juuri kasvanut, mutta tuottajien menetyksiä on voitu osin korvata tuotannon siirroilla ja viennillä muihin maihin.

Koko elintarviketeollisuuden vienti on edelleen noin kymmenyksen pienempi kuin suurimmillaan vuonna 2014. Vuoden 2017 aikana vienti alkoi vauhdittua selvästi ja ylsi noin 1,6 miljardiin.

Maitojalosteet ja juomat kärjessä

Elintarvikeviennissä tärkein tuoteryhmä ovat tällä hetkellä edelleen maitojalosteet, vaikka niiden vienti on runsaan neljänneksen alempana kuin huippuvuonna 2014.

Muiden tuoteryhmien viennissä ei ole ollut vastaavaa pudotusta, mutta koska maitojalosteiden vienti on niin paljon suurempaa, muut ryhmät jäävät sen taakse vielä laskun jälkeenkin.

Maitojalosteisiin kuuluvat muun muassa voi ja muut maitorasvat, maitojauhe ja muut maitotuotteet. Ryhmän osuus koko elintarvike- ja juomaviennistä oli parhaimmillaan lähes 40 prosenttia, nyt se on 30 prosenttia.

Toiseksi tärkein vientiryhmä ovat juomat. Jos kaikki juomat lasketaan yhteen, niiden vienti on puolet maitojalosteista eli 15 prosenttia koko elintarvikeviennistä.

Juomaviennistä runsaat 12 prosenttia on alkoholijuomia, joista edelleen 9 prosenttia on tislattuja alkoholijuomia. Etenkin tislattujen juomien vienti on kasvanut reippaasti: vuonna 2017 vientiin tuli lisäystä 12 prosenttia.

Viinintuntijoille lienee yllätys, että Suomesta viedään rypäleviinejä yli 20 miljoonan euron arvosta. Meillä valmistetaan lähinnä marjaviinejä, mutta väitetään, että ilmastonmuutoksen etenemisen myötä rypäleviininkin valmistaminen voisi tulla mahdolliseksi. Tilastoissa lienee kuitenkin kyse viinien jälleenviennistä.

Myös lihaa, suklaata ja leipomotuotteita viedään

Lihatuotteiden osuus Suomen elintarvikeviennistä on runsaat 11 prosenttia. Muutama prosentti siitä on siipikarjatuotteita, loput muuta jalostettua ja säilöttyä lihaa.

Suklaa ja makeiset muodostavat monessa maassa yhden suurimmista elintarvikealan vientiryhmistä. Suomen koko elintarvikeviennistä niiden osuus on kahdeksan prosenttia.

Noin viisi prosenttia viennistä on puolestaan leipiä ja kakkuja, ja saman verran on luokittelemattomia muita elintarvikkeita. Loppujen vientiryhmien osuudet jäävät alle kolmeen prosenttiin elintarvikkeiden kokonaisviennistä.

Varsin suuri osa viennistä keskittyy tiettyihin tuotteisiin ja yllä läpi käydyt kuusi tuoteryhmää muodostavat yhteensä jo 75 prosenttia koko elintarvikeviennistä.

Naapurimaat tärkeimpiä kohteita

Kohdemaittain tarkasteltuna elintarvikkeiden vienti näyttää olevan enemmän hajallaan, joskin osuudet pienenevät samalla tavalla nopeasti kuin tuoteryhmittäin tarkasteltuna.

Yhdentoista maan joukko muodostaa 70 prosenttia Suomen koko elintarvikeviennistä. Maat ovat tärkeysjärjestyksessä Ruotsi, Viro, Venäjä, Ranska, Tanska, Saksa, Kiina, Hollanti, Puola, Norja ja USA. Loppu noin 30 prosenttia viennistä hajautuu lukuisiin maihin niin, että jäljelle jäävien maiden osuus on runsaat kaksi prosenttia tai vähemmän.

Useimmissa Suomen elintarvikeviennin kohdemaissa maitotaloustuotteet, juomat ja lihatuotteet ovat suurimpia tuoteryhmiä.

Tärkeimmässä vientimaassa Ruotsissa maitojalosteet ja makeiset muodostavat puolet koko viennistä. Kun mukaan lasketaan vielä juomat ja lihatuotteet, katetaan jo yli 70 prosenttia Suomen elintarvikeviennistä Ruotsiin. Neljällä tuoteryhmällä saadaan pääpiirteissään kuvattua kuhunkin maahan suuntautuva vienti.

Toiseksi suurimmassa vientimaassa Virossa juomat ovat tärkein ryhmä, mutta niiden osuus on monissa vientimaissamme suurempikin. Tislattuja juomia viedään Viroon melko paljon, mutta suurin osuus niillä on viennissä Puolaan.

Viron viennissä on vain vähän maitojalosteita ja erot tuoteryhmien välillä ovat muita vähäisempiä. Yksi Viron kärkiryhmistä on yllättäen kahvi. Vienti olikin lähes 40 prosenttia kaikista kahviryhmän tuotteista. Toisella sijalla ovat jalostetut kala- ja äyriäistuotteet, joiden viennistä samoin jopa 43 prosenttia suuntautui Viroon.

Vienti Venäjälle on luonnollisesti muuttunut paljon maan asettamien tuontirajoitusten vuoksi. Entiseen maitotuotteiden suurimpaan kohdemaahan viedään nyt eniten rehuja ja seuraavaksi eniten juomia. Harvinaisempia kärkiryhmiä ovat mausteet ja leipätuotteet.

Tanskaan ja Ranskaan reippaita kasvulukuja

Elintarvikkeiden viennissä Suomesta Tanskaan ja Ranskaan huomio kiinnittyy suurin kasvulukuihin.

Vienti Ranskaan kasvoi viime vuonna 56 prosenttia ja kyse oli etenkin maitotaloustuotteista. Niiden osuus viennistä oli 88 prosenttia. Kasvu ei kuitenkaan tapahtunut vain yhtenä vuonna, vaan se alkoi samaan aikaan kuin vienti Venäjälle romahti. Vuonna 2013 maitotaloustuotteita vietiin Ranskaan 7 miljoonan euron edestä, vuonna 2015 päästiin yli 40 miljoonaan euroon ja vuonna 2017 jo 65 miljoonaan euroon.

Tällaisella kasvuvauhdilla alan ahdingon voi ajatella jo helpottuvan, mutta vastaavia maita tarvitaan tietysti paljon – maitotuotteita vietiin Venäjälle vuonna 2013 peräti 253 miljoonalla eurolla.

Vienti Tanskaan kasvoi viime vuonna 40 prosenttia. Maitotaloustuotteiden viennissä kasvu oli vahvaa, joskin saavutettu 14 miljoonan euron taso on vielä melko matala. Voimakasta kasvua oli kuitenkin monissa tuoteryhmissä, erikoisimpana ehkä virvoitusjuomat, jotka nousivat lähes nollasta muutamassa vuodessa 6,6 miljoonaan euroon. Tanska on Viron ohella esimerkki maasta, jossa Suomen elintarvikeviennissä on erittäin tasavahvat tuoteryhmät.

Vienti Saksaan tällä hetkellä vähäistä

Saksa on kaikkien toimialojen vientiä tarkasteltaessa Suomen ylivoimaisesti tärkein vientimaa, mutta maahan suuntautuu vain vajaat neljä prosenttia elintarvikkeiden viennistä. Juomat ja etenkin tislatut alkoholijuomat ovat tärkein tuoteryhmä, mutta yksittäisenä ryhmänä makeiset haukkaavat 18 prosenttia viennistä.

Kun tarkastellaan pienempiä vientimaita, joiden osuus elintarvikeviennistä on kolmen prosentin kieppeillä, yksittäiset tuotteet saavat helpommin määräävän aseman.

Kiinassa maitotuotteet kattavat 74 prosenttia viennistä ja Alankomaissa 60 prosenttia. Puolassa tislattujen alkoholijuomien osuus on 46 prosenttia viennistä. Kasvu maitojalosteissa on Ranskan ja Tanskan tapaan ollut siellä nopeaa: vuoden 2013 miljoonasta eurosta yhdeksään miljoonaan euroon vuonna 2017 ja viimeisenä vuonna komea 88 prosentin kasvu!

Parhaimman tuoteryhmittäisen kasvun viennissä teki viime vuonna Norja, jonne rehun vienti kasvoi 46-kertaiseksi. Rehuja vietiin maahan nyt 4,5 miljoonan euron arvosta. Varsinainen päävientiryhmä oli kuitenkin yllättäen öljyt ja rasvat, jotka muodostivat 33 prosenttia viennistä. Myös juomien osuus oli suhteellisen korkea, 24 prosenttia, kuten Virolla ja Saksalla.

Teksti: Ekonomisti Juha Vartia, ETLA
Juttu on julkaistu aiemmin Elintarvike ja Terveys -lehdessä 2/2018

Lue myös: Ponnisteluja elintarvikeviennin kasvattamiseksi pitää jatkaa  (ETL:n tiedote)

Esittelylaatikko

Elintarviketeollisuusliitto ry edustaa
Suomessa toimivia kaiken kokoisia ruokien ja juomien valmistajayrityksiä. Lue lisää

Tilaa tiedote

Tilaa ETL:n tiedotteet suoraan sähköpostiisi tästä.