• Etusivu
• » Eduskuntavaalit 2023
• » Turvataan huoltovarmuus, kannustetaan koko ruoka-alaa uudistuksiin

Turvataan Suomen huoltovarmuus, kannustetaan koko ruoka-alaa uudistuksiin

Elintarvikemarkkinoiden hyvä toimivuus ja ennakoitavuus turvaavat Suomen huoltovarmuuden myös poikkeuksellisissa olosuhteissa. Ratkaisut suomalaisen elintarviketuotannon kustannuskriisiin pitää etsiä koko ruokaketjun yhteistyönä ja nykyisen lainsäädännön puitteissa.

Omavaraisuus ja huoltovarmuus tarkoittavat Suomessa sekä eläin- että kasvituotannon mahdollisuuksien hyödyntämistä. Se tukee koko arvoketjua maatilalta elintarviketeollisuuden ja kaupan kautta kuluttajille asti. Kuluttajan valinnanmahdollisuudet ja ympäristövaikutukset säilyvät omissa käsissämme.

Ruoka-alan biotalouden arvonlisän kasvun jatkuminen edellyttää, että Suomessa parannetaan viljelytekniikoita, otetaan käyttöön uusia viljelykasveja ja lisätään sekä rehujen että uusien kasviperäisten ruokatuotteiden omavaraisuutta.

Vienti lisää ruoka-alan kasvua, parantaa kotimaisen elintarviketuotannon kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä huoltovarmuutta. Viennin kautta aukeaa uusia myyntikanavia rajallisesti kasvavien kotimaan markkinoiden rinnalle.

Vienti mahdollistaa elintarvikeyrityksille myös korkeamman hintatason markkinoiden löytämisen ja kapasiteetin tehokkaamman hyödyntämisen. Kansainvälisillä markkinoilla kilpaileminen kasvattaa osaamista ja kykyä tarjota uudenlaisia tuotteita kuluttajille. On tärkeää turvata elintarvikkeiden vienninedistämisen rahoitus ja resurssit.

Ruoka-alan kasvua vauhdittaa myös datan parempi hyödyntäminen. Arvon kasvattaminen edellyttää datan standardointia ja alan yhteisiä tietomalleja sekä ennakoitavaa ja eri säädöskokonaisuuksien yhteensopivaa EU-sääntelyä.

Energian tuotantovarmuus ja saatavuus vaikuttavat keskeisesti elintarviketeollisuuden toimintaan. Suomen pitää pyrkiä pikaisesti riippumattomaksi fossiilisesta tuontienergiasta ja lisätä omaa puhdasta energiatuotantoaan. Elintarviketeollisuus on sitoutunut siihen jo vuonna 2020 laaditun vähähiilisyystiekarttansa tavoitteilla.

Vihreän siirtymän investoinnit tarvitsevat myös julkista tukea. Yritystukien kriteereitä on uudistettava yritysten tasavertaisen kohtelun varmistamiseksi siten, että elintarviketeollisuusyritykset pääsevät samalle viivalle muiden teollisuusyritysten kanssa.

Lanta- ja muu maatalousperäinen biokaasu on uusiutuva polttoaine ja tärkeäksi nouseva keino vähentää liikenteen ja ruoantuotannon kasvihuonekaasupäästöjä. Kotimainen lantabiokaasu parantaa Suomen polttoainetuotannon omavaraisuutta. Investoinnit maatalouden ja elintarviketeollisuuden sivuvirtojen käsittelylaitoksiin lisäävät kotimaisen uusiutuvan biopolttoaineen käyttöä tuotannossa ja liikenteessä. Samalla kotimaisen kierrätetyn fosforin ja typen käyttö tehostuu.

TOIMENPITEET

Turvataan ruokaketjun toimivuus kaikissa oloissa

Maailman viimeaikaiset myllerrykset, kuten koronapandemia ja etenkin Venäjän hyökkyssota Ukrainaan, ovat tehneet näkyviksi suomalaisen ruokaketjun vahvuudet, heikkoudet ja korjaustarpeet. Ruokaketjun toimivuus on varmistettava kaikissa tilanteissa, myös vakavien yhteiskunnallisten kriisien keskellä. Toimiva ja ennakoitava elintarvikemarkkina turvaa Suomen huoltovarmuuden myös poikkeuksellisissa oloissa.

Ratkaisut suomalaisen elintarviketuotannon kustannuskriisiin pitää etsiä koko ruokaketjun yhteistyönä ja nykyisen lainsäädännön puitteissa. Ruokaketju toimii markkinalähtöisesti, minkä vuoksi ketjun sopimussuhteisiin tarvitaan tasapuolista riskinjakoa ja toimivaa kilpailua. Niistä hyötyvät sekä ruokaketjun toimijat että kuluttajat.

• Jaetaan ruokaketjun sopimusosapuolille säännöllisesti yhteistä, faktatietoon perustuvaa tilannekuvaa kysynnästä ja kustannuksista.
• Kehitetään elintarvikemarkkinoiden sopimuskulttuuria: Lyhennetään päivittäistavarakaupan tarjousten jättöaikoja ja jaetaan kysyntätietoa ketjussa tavarantoimittajille ja alkutuotannon toimijoille. Viedään sopimuskulttuurin muutokset läpi myös julkisiin elintarvikehankintoihin.
• Varataan terveellisen ja monipuolisen joukkoruokailun turvaamiseksi riittävästi määrärahaa elintarvikehankintoihin esimerkiksi kouluissa ja vanhustenhuollossa.
• Tehdään elintarvikemarkkinalaista helpommin sovellettava.

Elintarvikeviennistä kannattavuutta ja kilpailukykyä ruokaketjuun

Maailmalla on yhä enemmän kysyntää vastuullisesti ja kestävästi tuotetuille elintarvikkeille. Suomella on kaikki mahdollisuudet nousta merkittäväksi, jopa kokoaan suuremmaksi ruokaturvaa tarjoavaksi valtioksi. Ruuantuotantotapamme ovat kestäviä, ja pystymme olemaan apuna Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa seuranneen ruokakriisin ratkaisemisessa. Elintarvikevienti vahvistaa maamme kauppatasetta sekä varmistaa ja lisää työpaikkoja Suomeen.

Vienti parantaa kotimaisen ruoantuotannon kannattavuutta ja kilpailukykyä, ja sitä kautta myös huoltovarmuutta monin tavoin. Vienti avaa uusia myyntikanavia rajallisesti kasvavien kotimaan markkinoiden rinnalle. Viennin kautta yritykset pystyvät löytämään korkeamman hintatason markkinoita ja hyödyntämään tuotantokapasiteettiaan tehokkaammin. Kansainvälisillä markkinoilla kilpaileminen lisää osaamista ja kykyä tarjota uudenlaisia tuotteita kuluttajille.

• Nostetaan elintarvikevienti Suomen valtionjohdon agendalle, jotta vastuulliset elintarvikkeemme pääsevät nopeammin maailmanmarkkinoille
• Turvataan elintarvikkeiden vienninedistämisen rahoitus ja resurssit.
• Varmistetaan vientiselvityksiä ja maalupa-asioita hoitavalle Ruokavirastolle riittävät taloudelliset ja asiantuntijaresurssit vientitoiminnoissa.
• Huolehditaan, että Business Finlandilla ja Team Finlandilla on tulevaisuudessakin kohdennettuja palveluja elintarvikeyrityksille.
• Koordinoidaan kaikkea elintarvikevientiin liittyvää julkista hankerahoitusta Business Finlandin kasvumoottorihankkeiden tapaan. Yksi kasvumoottorihankkeista tavoittelee ruokaketjulle miljardiluokan viennin kasvua vuoteen 2032 mennessä.

Ratkaistaan ilmasto- ja ympäristöhaasteita kasvattamalla biotalouden arvonlisää

Vuonna 2022 päivitetyn Suomen biotalousstrategian mukaan ruoka-alan osuus Suomen biotalouden arvonlisästä on kasvussa. Kasvun jatkuminen edellyttää, että Suomessa parannetaan viljelytekniikoita, otetaan käyttöön uusia viljelykasveja, edistetään kiertotaloutta ja lisätään niin rehujen kuin uusien kasviperäisten ruokatuotteiden omavaraisuutta.

Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen haastavat ruoka-alaa innovoimaan ja kehittämään jatkuvasti uutta. Globaaleilla markkinoilla on kasvava tarve kestävästi tuotetuille elintarvikkeille ja kestäville tuotantoteknologioille. Sota Ukrainassa on seurauksineen osoittanut, että Suomen on parannettava valkuais- ja ravinneomavaraisuuttaan sekä huolehdittava riittävästä kotimaisen raaka-aineen saannista.

Omavaraisuus lisää Suomen huoltovarmuutta ja tukee koko ruoka-alaa aina kuluttajiin asti. Kuluttajan valinnanmahdollisuudet säilyvät ja ympäristövaikutukset pysyvät omissa käsissämme.

• Edistetään kustannustehokasta ilmastopolitiikkaa laatimalla kansallinen toimintasuunnitelma hiilensidonnan menetelmien kehittämiseksi ja käyttöön ottamiseksi.
• Käynnistetään valmistelu kansalliselle ohjelmalle, joka keskittyy Suomen oloissa elintarvikekäyttöön soveltuvien kasvilajien kehitykseen ja kasvinjalostukseen. Turvataan ohjelmalle pitkäaikainen rahoitus kotimaisen raaka-aineomavaraisuuden parantamiseksi.
• Varmistetaan investointituet kotimaisten raaka-ainevaihtoehtojen ja kestävien ruokainnovaatioiden jatkojalostukseen sekä tuotannon skaalaamiseen teollisessa mittakaavassa.
• Varmistetaan vesihuollon toimivuus elintarviketurvallisuuden ja elintarvikeyritysten toiminnan ylläpitämiseksi. Toteutetaan vesihuoltoverkoston korjausinvestoinnit elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi.

Vauhditetaan kestävää energiantuotantoa, sujuvoitetaan investointien luvitusta

Energian saatavuus ja tuotantovarmuus vaikuttavat keskeisesti elintarviketeollisuuden toimintaan. Suomen pitää pyrkiä mahdollisimman nopeasti riippumattomaksi fossiilisesta tuontienergiasta ja lisätä omaa kestävää energiatuotantoaan.

Elintarvikeketju on tärkeä osa kestävän energiantuotannon ratkaisua, etenkin kun varmistetaan biokaasun tuotannon kehittymistä. Investoinnit maatalouden ja elintarviketeollisuuden sivuvirtojen käsittelylaitoksiin lisäävät kotimaisen uusiutuvan biopolttoaineen saatavuutta ja käyttöä tuotannossa ja liikenteessä. Samalla ne edistävät talouden rakennemuutosta kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa ja lisäävät kotimaisen kierrätetyn fosforin ja typen käyttöä.

• Käynnistetään elintarviketeollisuuden energiasiirtymää tukeva ohjelma, jolla vauhditetaan alan sähköistymistä ja irtaantumista fossiilisesta tuontienergiasta, kannustetaan uuden teknologian käyttöönottoon sekä turvataan ruuantuotannon huoltovarmuus kriisitilanteissa.
• Jatketaan kansallisen biokaasuohjelman toimenpiteiden täytäntöönpanoa hallituskaudella 2023–2027.
• Varmistetaan lupahakemusten käsittelyyn riittävät resurssit ja tarkastellaan valitusprosesseja kriittisesti, jotta investoinnit eivät vaarannu. Vauhditetaan investointien luvitusta. Vältetään perusteetonta hallinnollista taakkaa.

Malttia vastuullisuuden sääntelyyn

Hyvän sääntelyn periaatteiden mukaisesti sääntelyn pitää olla tarkoituksenmukaista ja vaikuttavaa. EU-tasolla lainsäädännön pitää olla yhtenäistä. On tärkeää, että vapaaehtoiset toimialakohtaiset sitoumukset ja itsesääntelytoimet nähdään vaihtoehdoksi lainsäädännölle, kun tavoitellaan kunnianhimoisten kestävyystavoitteiden saavuttamista ja pyritään samalla minimoimaan hallinnollista taakkaa.

Perinteisesti vastuullisuus on perustunut vapaaehtoisuuteen, mutta vastuullisuuteen liittyvä sääntely on lisääntynyt vauhdilla viime vuosina. Säädöksistä tulevien tietovaatimusten määrä kasvaa jatkuvasti, kuten ei-taloudellisen tiedon raportoinnista, EU:n kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmästä (taksonomia), jäte- ja pakkausjätedirektiivistä, metsäkatoasetuksesta ja asianmukaisen huolellisuuden vaatimuksesta (due diligence). Vaatimusten täyttäminen edellyttää yrityksiltä raskaita ja kalliita raportointijärjestelmiä.

Toimialakohtaiset sitoumukset, muun muassa elintarvikealan energiatehokkuuden sopimusjärjestelmä, ravitsemussitoumus, elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumus ja kertakäyttömuovien vähentämisen green deal -sopimus, ovat joustavia ja liiketoimintalähtöisiä itsesääntelykeinoja. Silti nekin sisältävät huomattavan paljon raportointivelvoitteita.

• Vahvistetaan Suomen roolia EU-tason vaikuttamisessa, että vastuullisuuteen liittyvät raportointi- ja tietovaatimukset olisivat yhtenäisempiä, paremmin vertailtavia eikä yliraportointia tapahtuisi.
• Varmistetaan kansallisella tasolla, että Suomessa toimeenpantava sääntely ei ylitä EU-tason vaatimuksia.
• Kehitetään datan standardointia ja yhteisiä tietomalleja läpinäkyvämmän elintarvikeketjun mahdollistamiseksi. Varmistetaan, että EU:n datasääntely on ennakoitava ja yhteensopivaa.