Elintarviketeollisuusliitto (ETL) on tyytyväinen, että hallitus piti kehysriihessään kiinni kasvutavoitteesta. Ruoka-ala pystyy nyt antamaan oman panoksensa Suomen talouden takatalven selättämiseen, kun olosuhteet ovat kannustavat.
Päätös alentaa yhteisöveroa edistää yritysten tuotannollisia investointeja ja vauhdittaa kasvua.
– Tuloverotuksen ja ruuan arvonlisäverotuksen keventäminen lisäävät kotimaista ostovoimaa ja tuovat lisäeuroja koko ruokaketjuun. Hallitus käänsi nyt uuden lehden loppukaudelleen, Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Mikko Käkelä sanoo.
Pettymys kuitenkin on, että ruokien ja juomien veropolitiikka jatkuu ennakoimattomana. Hallitus päätti jälleen korottaa jo ennestään korkeaa virvoitusjuomaveroa – nyt yhteensä yli 100 miljoonalla euroalla, mikä tarkoittaa 50 prosentin korotusta veron tuottoon. Samalla tavalla hallitus tekee toistuvia korotuksia alkoholin verotukseen.
Seuraavaksi tarvitaan tekoja
Hallitus vahvistaa ruokaketjua uusista innovaatioista aina vientiin saakka. T&k-rahoitusta kohdennetaan erityisesti uusien proteiinilähteiden kehittämiseen. Päätös tehdä elintarvikeviennistä pilottitoimiala Team Finland -uudistuksessa tukee tavoitetta elintarvikeviennin kaksinkertaistamisesta.
– Elintarvikeviennin pysyvät rakenteet on saatava pikaisesti toimintaan, jotta yritykset pääsevät kiinni käytännön tekemiseen, Käkelä sanoo.
Ruoka-alan kestävyystyölle on tärkeää, että hallitus edistää investointeja biokaasun tuotantoon. Biokaasu vahvistaa kotimaista polttoaine- ja lannoiteomavaraisuutta sekä tuo tuloja ja työtä ruokaketjuun.
Biokaasun edistämiseen tarvitaan kuitenkin nykyistä konkreettisempia linjauksia, muuten asia jää vain kauniiksi sanoiksi. Myös liikenteen päästökaupan aiheuttamien kustannusten kompensointiin tarvitaan konkretiaa.
Ihmiset ovat kasvun moottori ruoka-alalla
Osaajien saatavuuden turvaaminen kotimaasta ja ulkomailta tukee yritysten kasvua ja mahdollistaa investointeja kasvuun. ETL on tyytyväinen, että ammatillisen koulutuksen merkitys tunnistettiin eikä siihen tehty lisäleikkauksia.
– Sen sijaan korkeakoulujen perusrahoituksen leikkaukset vaikeuttavat laadukkaan koulutuksen tarjoamista, vaikka aloituspaikkojen lisäämiseen luvataankin lisärahoitusta. Se tarkoittaa, että rahaa opiskelijaa kohden on käytettävissä vähemmän, Käkelä arvioi.
On tärkeää, että hallitus tavoittelee korkeakoulutettujen määrän nostoa, mutta vähintään yhtä tärkeää on nostaa osaamistasoa ja kehittää osaamista ammatillisessa koulutuksessa.
Tulevaisuudessa elintarvikealalle tarvitaan lisää myös kansainvälisiä osaajia. Elintarvikealan kasvun kannalta olisi tärkeää helpottaa kaikkien ulkomaisten työntekijöiden maahantuloa, ei pelkästään asiantuntijoiden.
Lisätietoa
Ajankohtaiset aiheet tarjottimella
Uutiskirjeemme kertoo elintarvikealan tärkeimmät kuulumiset