Tiedote

Selvitys: Elintarvikkeita tuodaan Suomeen useisiin käyttötarkoituksiin

Julkaistu:

Elintarvikkeita tuodaan Suomeen useaa eri tarkoitusta varten, ei pelkästään korvaamaan kotimaisia tuotteita, kuten usein luullaan. Pienenä maana Suomelle on tärkeää, että EU:n sisämarkkinat ja kauppasuhteet maailmalle toimivat mutkattomasti.

Elintarviketeollisuusliiton REINU econ Oy:llä teettämästä selvityksestä käy ilmi, että elintarvikkeiden tuonnin keskeisiä tehtäviä ovat raaka-aineiden saatavuuden varmistaminen kotimaiselle elintarviketeollisuudelle, suomalaisten kulutusmahdollisuuksien täydentäminen sekä elintarvikkeiden viennin kasvun mahdollistaminen ilman, että kuluttajien valinnanmahdollisuudet kaventuvat Suomessa.

Tuonti ei kuitenkaan sulje pois kotimaisten raaka-aineiden ensiarvoista merkitystä suomalaisille elintarvikeyrityksille.

– Toisin kuin usein kuvitellaan, iso osa tuonnista suuntautuu muuhun käyttötarkoitukseen kuin kotimaisten tuotteiden korvaamiseen. Elintarvikeyritykset tarvitsevat esimerkiksi tuontikomponentteja valmistaakseen niistä ruokia ja juomia myös vientimarkkinoille, johtaja Heli Tammivuori Elintarviketeollisuusliitosta kertoo.

Elintarvikkeiden tuonti ja vienti ovat kasvaneet kansainvälisen kaupan kasvun vanavedessä. Vuosina 2010–2020 tuonti kasvoi 34 prosenttia ja vienti 28 prosenttia. Tuonnin kasvu oli voimakkainta vuosikymmenen alussa, sittemmin se on tasaantunut ja hidastunut.

Elintarvikkeiden kauppatase on Suomessa alijäämäinen: Vuonna 2020 tuonti oli 3,5 miljardia euroa suurempaa kuin vienti. Alijäämä on suurimmillaan alkutuotannon tuotteissa, juomissa ja rasvoissa. Rasvojen tuonnin kolminkertaistumisen taustalla ovat ilmastotavoitteet, sillä rasvoja tuodaan biopolttoaineiden tuotannon raaka-aineiksi.

–Tuotteita, joita kotimaisella tuotannolla ei voida korvata, on paljon. Tämän vuoksi elintarvikkeiden kauppataseen alijäämä on pysyvä, Heli Tammivuori sanoo.

– Määrän sijaan tuonti vaikuttaa erityisesti hintakilpailuun. Esimerkiksi lihatuotteita tuodaan Suomeen suhteellisen vähän, mutta vähäinenkin määrä tuontituotteita kiristää kotimaisen lihateollisuuden kohtaamaa hintakilpailua.

Kymmenessä vuodessa kauppatase on kääntynyt plussalle maitotaloustuotteiden, sokerin ja hunajan kohdalla. Näitä tuotteita siis vietiin Suomesta enemmän kuin niitä tuotiin. Leipomotuotteiden tuonti on kasvanut ja samalla lisännyt hintakilpailua. Myös maitotaloustuotteiden hintakilpailu on kiristynyt positiivisesta kauppataseesta huolimatta.

Elintarvikkeita tuotiin viime vuonna 153 maasta. Tuonnista 82 prosenttia on peräisin EU:n sisämarkkinoilta ja Norjasta, loppu jakaantuu yli sadan maan kesken. Merkittävimmät yksittäiset tuontimaat ovat Alankomaat, Saksa ja Ruotsi. Alankomaiden suurta suhteellista osuutta selittää maan rooli elintarvikkeiden kansainvälisten kauppavirtojen solmukohtana.

– Selvityksestä ilmenee hyvin, miten Suomi on kiinteä osa globaalia taloutta, jossa elintarvikkeiden ja niiden valmistuksessa tarvittavien raaka-aineiden tuonti- ja vientivirrat ovat keskeisiä.

– Aktiivinen toiminta EU:ssa sekä hyvät kauppasuhteet ja -sopimukset ovat erittäin tärkeitä kaltaisellemme pienelle maalle. Suomi hyötyy merkittävästi siitä, että Euroopan unioni pystyy vaikuttamaan kauppapolitiikkaan, neuvottelemaan uusia kauppasopimuksia ja osallistumaan esimerkiksi maailman kauppajärjestö WTO:n sopimusjärjestelmän kehittämiseen, Heli Tammivuori painottaa.

Elintarvikkeiden jalostuksen oltava kansainvälisesti kilpailukykyistä Suomessa

Osaltaan elintarvikkeiden tuonti vaikuttaa markkinakilpailuun kotimaassa.

– Elintarviketeollisuuden kansainväliseen kilpailukykyyn on panostettava, jotta yritykset pystyvät työllistämään ja Suomi säilyy kiinnostavana investointimaana myös kansainvälisille ruoka- ja juomayrityksille.

– Alaan kohdistuu jo nyt erittäin kattava sääntely ja paineet EU:n suunnalta vain lisääntyvät. Siksi etenkin kansallista lisäsääntelyä ja hallintotaakkaa on vältettävä, jotta suomalaisilla yrityksillä on samat lähtökohdat kuin elintarvikkeita Suomeen tuovilla yrityksillä. Myös EU:n ruokapolitiikan pitää mahdollistaa kannattava ja kilpailukykyinen elintarvikkeiden valmistus, Heli Tammivuori muistuttaa.

Lue lisää:


Kuva: Mostphotos

Jaa artikkeli

Ajankohtaiset aiheet tarjottimella

Uutiskirjeemme kertoo elintarvikealan tärkeimmät kuulumiset