Tiedote

Ruokavienti on kasvanut viime vuosina sievoisesti  

Julkaistu:

Eniten suomalaista ruokaa viedään EU:n sisämarkkinoille, ja tuotteista kärjessä ovat maitotaloustuotteet. Elintarviketeollisuusliitto muistuttaa, että ruokaviennin edellytykset rakennetaan vakailla ja kannattavilla kotimarkkinoilla. Vienti on elintarvikeyritykselle aina strateginen investointi tulevaisuuteen.  

Ulkomaankaupan tuoreiden tilastojen mukaan elintarvikeviennin arvo pysyi vuonna 2023 korkealla 2,2 miljardin euron tasolla. Vuoteen 2019 verrattuna kasvua oli 23 prosenttia (450 miljoonaa euroa). Samana aikana viennin määrä on hieman vähentynyt, joten kasvu on tullut pääosin jalostusasteen ja hintojen noususta.

Vuoteen 2022 verrattuna viennin arvo laski hieman vuonna 2023, mutta määrä kasvoi. Viljan vienti kasvoi vuonna 2023 huomattavasti sekä arvolla että määrällä mitattuna. Vaihtelu selittyy satotilanteella, sillä hyvän satokauden jälkeen viedään enemmän maataloustuotteita ja huonon kauden jälkeen vastaavasti tuodaan.

Elintarviketeollisuusliiton ekonomisti Bate Ismail laskee, että jalostettujen elintarvikkeiden viennissä keskimääräinen kilohinta oli viime vuonna 2,27 euroa, kun se vuonna 2019 oli 1,90 euroa.

– Tässä hinnassa eivät näy maataloustuotteet, joten elintarviketeollisuuden vientihintojen voi sanoa nousseen huomattavasti.

EU:n sisämarkkinat tärkein vientikohde, maitotuotteet kärjessä

Viiden viime vuoden aikana Suomen ruokaviennin suurimmat muutokset ovat tapahtuneet viennin kasvuna EU-maihin. Eniten vienti on kasvanut Ruotsiin, Viroon, Saksaan ja Puolaan. Viroon vienti on kasvanut vuodesta 2019 jopa 58 prosenttia.

Maitotaloustuotteet ovat suurin vientituoteryhmä, joka kattaa noin viidenneksen koko Suomen ruokaviennistä. Maitotuotteita viedään eniten Ruotsiin ja Kiinaan. Ruotsi ohitti viime vuonna Kiinan näiden tuotteiden tärkeimpänä vientikohteena, sillä vienti Kiinaan puolittui 128 miljoonasta eurosta 62 miljoonaan euroon.

– Kiina on kasvattanut omaa tuotantoaan ja myös kysyntä on ollut vaisumpaa Kiinan yleisen taloudellisen tilanteen vuoksi, Bate Ismail selvittää.

Suomesta viedään merkittäviä määriä myös kalatuotteita, alkoholi- ja virvoitusjuomia sekä lihatuotteita. Näistä ainoastaan alkoholi- ja virvoitusjuomat kasvattivat viime vuonna viennin arvoaan.

Neljästä suurimmasta elintarvikeviennin kohdemaasta Ruotsiin vietiin eniten maitovalmisteita ja makeisia. Viroon vietiin alkoholijuomia, kalaa ja lihaa. Saksaan puolestaan viedään selkeästi eniten viljaa ja leipomotuotteita. Puolaan vietiin eniten kalaa, alkoholi- ja virvoitusjuomia sekä maitotaloustuotteita.

Vientiin ponnahdetaan vakailta ja kannattavilta kotimarkkinoilta

Elintarvikkeiden viennin kasvun vauhdittamisesta vallitsee Suomessa suuri yksimielisyys. Ehdoton edellytys kasvulle kuitenkin on, että elintarvikeyritysten toimintaolosuhteet ovat kotimaassa kunnossa ja ennustettavissa. Verotuksen, investointipolitiikan ja työllisyyspolitiikan on kaikkien osoitettava samaan suuntaan.

– Näin luodaan lähtökohdat kannattavalle liiketoiminnalle ja yritysten niin päättäessä myös investoinneille vientitoimintaan. Vienti on elintarvikeyritykselle investointi, joka vaatii taloudellisia panostuksia ja tarvittaessa kykyä sietää myös tappioita, toimialapäällikkö Marika Säynevirta sanoo.

– Vientiin ponnahdetaan vakaiden ja kannattavien kotimarkkinoiden kautta. Unohtamatta yrityksille tärkeitä vienninedistämispalveluja, kuten Ruokaviraston ja Business Finlandin tarjontaa.

Vientiä mahdollistamaan tarvitaan välttämättä myös laadukasta tutkimusta, innovointia ja osaajia.

Elintarvikkeiden viennissä kaikki lähtee yritysten kyvystä ja halusta kasvaa. Vienti on tietoisesti valittu strateginen suunta ja pitkän aikavälin investointi. Lisäksi on löydettävä vientimaasta paikallisia kumppaneita, jotta ovet avautuisivat sekä teollisille asiakkaille että ruokakauppoihin.

Tuonti haastaa, mutta takaa myös raaka-aineiden saantia 

Elintarvikkeiden tuonti mielletään usein suoraksi kilpailijaksi kotimaiselle elintarviketeollisuudelle ja kotimaisten tuotteiden korvaajaksi. Näin toki on, mutta tuonnin keskeinen tehtävä on myös kotimaisten kulutusmahdollisuuksien täydentäminen ja etenkin raaka-aineiden saannin varmistaminen kotimaiselle elintarviketeollisuudelle.

Vuonna 2023 ruokatuonnin arvo laski hieman 5,7 miljardiin euroon edellisen vuoden 5,9 miljardista eurosta. Arvo laski erityisesti maataloustuotteiden tuonnissa, mutta nousi jalostettujen elintarvikkeiden tuonnissa. Vuoteen 2019 verrattuna tuonti on kasvanut miljardilla eurolla, mutta määrä on laskenut sekä jalostetuissa elintarvikkeissa että maataloustuotteissa.

EU-maista ja Norjasta tuodaan Suomeen selkeästi eniten ruokatuotteita, ja tämä tuonti kattaa lähes 80 prosenttia kokonaistuonnista. Suurimmat ruuan tuontimaat ovat Saksa, Ruotsi, Alankomaat ja Norja.

Suomeen tuodaan monia elintarvikkeita, joita samanaikaisesti myös viedään, joten vienti ja tuonti eivät sulje toisiaan pois. Elintarvikkeiden kauppatase on ollut Suomessa pitkään negatiivinen, ja kehitys on vain kiihtynyt. Vuonna 2023 kauppatase oli peräti 3,5 miljardia euroa miinuksella.

– Ruoan kauppataseen pitkään jatkuneesta heikkenemisestä on syytä olla huolissaan. Pahimmillaan se johtaa alkutuotannon ja jalostavan elintarviketeollisuuden näivettymiseen Suomessa. Ruokaan ja juomaan kohdistuvien verojen korottaminen heikentäisi kauppatasetta entisestään ja johtaisi tuontiruoan kysynnän kasvuun, Bate Ismail arvioi.

Katso lisää: Ulkomaankauppatilastot ETL:n sivuilla

 

Lisätietoja

Ma­ri­ka Säy­ne­vir­ta

Toimialapäällikkö

Jaa artikkeli

Ajankohtaiset aiheet tarjottimella

Uutiskirjeemme kertoo elintarvikealan tärkeimmät kuulumiset