Mikko Käkelä: Ruoka-alalla riittää virtaa

Minulta kysytään näitä usein. Vastaukseni on tänä kesänä varsin myönteinen, sillä suomalaiselle elintarviketeollisuudelle kuuluu pääosin hyvää.

Kasvuhalu näkyy investoinneissa

Ruokia ja juomia valmistavissa yrityksissä on vahva halu kasvaa, kehittää toimintaa ja rakentaa tulevaisuutta. Se näkyy investoinneissa, uusissa tuotteissa, vientiponnisteluissa ja henkilöstöön panostamisessa.

Elinkeinoelämän keskusliiton tuore investointitiedustelu vahvistaa saman viestin. Elintarviketeollisuuden investointiaikeiden arvo lähenee vuositasolla miljardia euroa. Erityisen ilahduttavaa on, että lähes kolmannes yritysten suunnittelemista investoinneista tähtää kasvuun. Yritykset eivät siis pelkästään ylläpidä nykyistä toimintaansa, vaan rakentavat aktiivisesti jo seuraavaa kasvun vaihetta.

Myös uutiset työpaikoista ovat rohkaisevia. Elintarviketeollisuus työllistää nyt ennätykselliset 44 000 ihmistä, koko ruoka-ala peräti 320 000. Ruokaa ja juomia valmistetaan kaikkialla Suomessa ja yritysten vaikutus näkyy paljon tehdasportteja laajemmalle.

Kesällä tuhannet nuoret saavat ensimmäinen kosketuksensa työelämään. Moni kesätyöntekijä ottaa ensimmäiset askeleensa työelämään juuri elintarvikealan yrityksissä. Silläkin on suuri merkitys. Samalla rakennetaan tulevaisuuden osaamista ja tutustutetaan nuoria toimialaan, jonka tuotteet ovat läsnä jokaisen suomalaisen arjessa joka päivä.

Maailman tapahtumat ulottuvat ruokaketjuun

Vaikka elintarviketeollisuuden näkymät ovat monelta osin valoisat, maailma ympärillämme muistuttaa jatkuvasti siitä, että vakaus ei ole itsestäänselvyys.

Olemme oppineet, että kansainväliset kriisit voivat näkyä myös suomalaisen ruokaketjun arjessa hyvinkin nopeasti. Esimerkiksi toimitusketjujen häiriöt ja kiristyneet jännitteet Lähi-idässä osoittavat, kuinka tiiviisti maailma on verkottunut ja asiat kytköksissä toisiinsa.

Moni ajattelee ensimmäisenä bensiinin tai energian hintaa. Elintarviketeollisuudessa vaikutukset ulottuvat kuitenkin paljon laajemmalle. Lannoitteiden raaka-aineet, pakkausmateriaalit, kuljetukset, merikonttien saatavuus ja kansainväliset logistiikkareitit vaikuttavat kaikki siihen, kuinka sujuvasti ruokaa voidaan valmistaa, kuljettaa ja viedä maailmalle.

Juuri siksi huoltovarmuudesta ja omavaraisuudesta puhutaan nykyisin aivan uudella vakavuudella, ja keskustelu on tervetullutta. Samalla on kuitenkin aiheellista kysyä, kuinka paljon riippuvuuksia Euroopassa on todellisuudessa onnistuttu purkamaan viime vuosien aikana. Vastaus ei ole täysin tyydyttävä.

Suomessa on otettu merkittäviä askelia esimerkiksi energiajärjestelmän uudistamisessa. Riippuvuus fossiilisista energialähteistä on vähentynyt ja puhdasta sähköä on hyvin saatavilla. Kuitenkin pitäisi vahvistaa määrätietoisesti myös muita ruokajärjestelmälle kriittisiä tuotantopanoksia, esimerkiksi Eurooppa tarvitsee enemmän omaa lannoitetuotantoa ja vähemmän strategisia riippuvuuksia.

Suomalaiset elintarvikeyritykset kehittävät parhaillaan uusia kiertotalouden toimintamalleja, vähäpäästöisiä tuotantotapoja ja innovatiivisia pakkausratkaisuja. Nämä innovaatiot tukevat sekä kilpailukykyä että turvallisuutta.

Kuluttajien luottamus ohjaa markkinoita

Kuluttaja pitää pintansa ruokamarkkinoiden tärkeimpänä suunnannäyttäjänä. Kuluttajien luottamus omaan talouteensa näkyy välittömästi elintarviketeollisuuden yritysten tilauskirjoissa.

Tällä hetkellä kiinnostava, mutta myös huolestuttava ilmiö on, että suomalaiset kokevat inflaation edelleen huomattavasti korkeammaksi kuin se tilastojen mukaan on. Toukokuussa Suomen inflaatio oli 2,1 prosenttia, mutta kuluttajat kokivat inflaation olevan 5,1 prosenttia. Molemmat luvut ovat kasvaneet tämän vuoden alusta, sillä tammikuussa inflaatio oli -0,2 prosenttia ja koettu inflaatio oli 4,1 prosenttia.

Vaikka inflaatio on hidastunut, muistot vuosien 2022–2023 poikkeuksellisesta hintojen noususta elävät vahvoina. Monella meistä on mielessämme oma käsityksemme siitä, mitä asiat ”ennen maksoivat”, ja sitä vasten arvioimme nykyistä hintatasoa.

Kun kuluttaja kokee hintojen nousevan, hän toimii sen mukaisesti. Varovaisuus lisääntyy, ostoksia harkitaan tarkemmin ja moni siirtyy edullisempiin tuotteisiin. Siksi kuluttajien luottamuksen vahvistaminen on äärimmäisen tärkeää elintarviketeollisuuden kasvulle. Viimeaikaiset myönteiset kasvusignaalit Suomesta antavat odottaa luottamuksen vahvistumista.

Hyvinvointi syntyy yhteistyössä, osaajat rakentavat kasvua

Elintarviketeollisuusliitto jatkaa määrätietoista työtä sen eteen, että alan yrityksillä on mahdollisuus kasvaa, investoida, työllistää ja menestyä kansainvälisessä kilpailussa.

Osallistumme yhdessä jäsenyritystemme kanssa Ravitsemustalkoot-avauksellamme ravitsemusta ja hyvinvointia koskevaan keskusteluun. Talkoista kuullaan lisää lomien jälkeen.

Ruokia ja juomia valmistavat yritykset tekevät pitkäjänteistä tuotekehitystä, jossa hyvinvointi ja ravitsemuslaadun parantaminen ovat keskeisiä ajureita. Tämän työn näkyväksi tekeminen on keino motivoida ja kannustaa yrityksiä tekemään näitä toimia entistäkin enemmän.

Osaajien saatavuuden varmistaminen elintarvikealalle on tärkeää, sillä tarvitsemme ruokaa ja juomaa joka päivä. Elintarviketeollisuuden kerrannaisvaikutus työllisyyteen jättää taakseen kaikki muut teollisuuden toimialat: yksi työpaikka tuottaa kolme muuta työpaikkaa yhteiskuntaan.

Päättäjien kannattaakin varmistaa yrityksille suotuisat toimintaolosuhteet, koska ”sijoituksen” saa takaisin moninkertaisena.

Elintarvikeala näyttää esimerkkiä myös siinä, että sillä tehdään yhdessä tulevaisuustyötä työnantajien ja palkansaajajärjestöjen kanssa. Ennakoidaan yhdessä, millaista työ on alalla tulevaisuudessa ja miten muutoksiin on viisasta varautua. Samalla halutaan vahvistaa alan vetovoimaa työpaikkana.

Kilpailukykyä vastuullisuudesta ja datasta

Elintarviketeollisuusliitto haluaa edelleen hakea ratkaisuja sääntelyn sujuvoittamiseen Suomessa ja EU:ssa. Vastuullisuus asuu jo alan yritysten DNA:ssa, mutta vastuullisuutta säännellään koko ajan enemmän ja enemmän. Siihen yritykset ovat tuskastuneita.

Suomessa julkinen talous on nyt kireällä eikä jaettavaa ole, mutta poliitikot ja päättäjät voivat tulla tässä tilanteessa yritysten avuksi järkeistämällä ja keventämällä sääntelyä. Emme tarvitse yritysten kilpailukykyä heikentävää Suomi-lisää. Linjakas sääntely olisi kilpailutekijä ja auttaisi yrityksiä parantamaan asemiaan kireässä kansainvälisessä kilpailussa.

Datan ja digitaalisuuden yhä parempi hyödyntäminen ovat nousseet ruoka-alalla ajankohtaiseksi teemaksi. Parhaillaan tehdään ruoka-alan digitalisaatioselvitystä, jonka jälkeen tiedämme, miten tieto liikkuu ruuantuotannon laajassa ekosysteemissä ja miten tieto saataisiin käyttöön fiksusti. Tässä on myös mahdollisuus hyvään yhteistyöhön julkisen ja yksityisen sektorin kesken esimerkiksi siinä, miten yritykset pystyisivät hyödyntämään Ruokaviraston tietokantoja.

Vaikuttamista Suomessa ja EU:ssa

Elintarviketeollisuusliitto panostaa edelleen vahvasti vaikuttamiseen EU:ssa. Haluamme olla liikkeellä ajoissa, toimia aktiivisesti ja rohkeasti suomalaisen elintarviketeollisuuden puolesta. Olen erityisen iloinen, että olemme löytäneet EU-vaikuttamisessa tiiviimmän pohjoismaisen yhteistyön ja tehneet jalkatyötä Brysselissä yhdessä ETL:n pohjoismaisten sisarjärjestöjen kollegoiden kanssa.

* * * * *

Ruoka yhdistää ihmisiä, luo hyvinvointia ja vahvistaa yhteiskunnan kestävyyttä. Siksi elintarviketeollisuuden tulevaisuudella on merkitystä meille kaikille.

Lämmin kiitos jäsenyrityksillemme, yhteistyökumppaneillemme ja sidosryhmillemme kuluneesta keväästä. Toivotan aurinkoista kesää, ansaittua lepoa ja uusia oivalluksia syksyä varten. Nautitaan kesästä ja sen mauista!