Lausunto korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiosta

ETL:n keskeisiä näkemyksiä visiosta:

Elinkeinoelämän roolin puute. Tavoitteesta puuttuu elinkeinoelämän merkitys, vaikka yritykset ovat keskeisiä talouskasvussa ja työllisyydessä. Elintarviketeollisuus työllistää 44 000 henkilöä, joista suurin osa on ammatillisen koulutuksen saaneita työntekijöitä. Sivistys pitäisi nähdä laajemmin myös ammattisivistyksenä, ei pelkästään korkeakoulutettujen asiana.

Koulutusjärjestelmän laajempi näkökulma. Visiossa pitäisi huomioida koko koulutusjärjestelmä ja erityisesti perusopetus, joka luo perustan jatko-opinnoille ja työelämätaitojen kehittymiselle. Tärkeitä geneerisiä taitoja, kuten oppimisen halu ja ongelmanratkaisu, kehitetään jo peruskoulussa, ja ne ovat ETL:n osaamistarveselvityksenkin mukaan tärkeitä yrityksille.

Korkeakoulutuksen saavutettavuus ja ammatillisten opiskelijoiden huomiointi. Visiossa pitäisi painottaa myös työelämässä olevien ammattilaisten mahdollisuuksia korkeakouluopintoihin eikä pelkästään nuorten suoraa siirtymistä korkeakouluun. Osaamisen kehittämisen pitäisi olla saavutettavissa myös niille, joilla ei ole aiempaa korkeakoulututkintoa.

Korkeakoulutettujen osuuden realistinen tavoite. Elintarviketeollisuus ei kannata korkeakoulutettujen osuuden nostamista 60 prosenttiin, vaan pitää 50 prosenttia realistisempana ottaen huomioon alakohtaiset erot ja työvoimavaltaiset alat. Ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen polkuja ei pidä asettaa vastakkain, vaan keskeistä on osaamistason nostaminen.

Työelämäyhteistyön ja koulutuksen laadun parantaminen. Korkeakoulujen pitäisi kehittää työelämä- ja asiakaslähtöisyyttään sekä lisätä yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa. Läpäisyn parantamisen, selkeiden opintopolkujen ja työelämälähtöisen opetuksen pitäisi olla keskeisiä tavoitteita kaikkialla.

Tutkimus- ja kehitystoiminta elintarvikealalla. TKI-toiminta on alan kehittämisessä tärkeää. Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on haasteita TKI-toiminnan johtamisessa ja rahoituksessa. Tohtoreiden osuuden kaksinkertaistaminen yritysten T&K-henkilöstössä ei ole realistinen tavoite ilman työelämän tarpeiden selvittämistä.

Kansainvälisten osaajien merkitys. Kansainvälisten opiskelijoiden integrointi Suomeen ja työelämään on tärkeää osaajapulan ratkaisuna. Kannusteita heidän jäämiseensä pitäisi kehittää, kuten lukukausimaksujen hyvityksiä työllistymisen yhteydessä. Suomen kielen oppimisen mahdollistaminen on avain kotoutumiseen.

Rahoituksen monipuolistaminen ja maksullisuus. Visiossa pitäisi ottaa huomioon korkeakoulututkintojen maksullisuus rahoituksen lisääjänä, esimerkiksi toisen saman tason tutkinnon maksullisuus tietyissä tapauksissa voisi kannustaa valmistumiseen ja työelämään siirtymiseen.

Lue koko lausunto TÄSTÄ