Tiedote

Kysely elintarvikeyrityksille: Terveysvero kurjistaisi ruoka-alaa

Julkaistu:

Elintarviketeollisuusliiton maaliskuussa tekemän yrityskyselyn mukaan mahdollinen terveysvero kurjistaisi huomattavasti ruoka-alan mahdollisuuksia kasvaa, työllistää ja investoida. Yritysten vastauksista paljastuu suuri huoli veron käyttöönotosta.

Kolmannes kyselyn vastaajista sanoo työllistämismahdollisuuksien heikentyvän merkittävästi. Yli 85 prosenttia katsoo, että elintarvikkeiden terveysperusteinen verotus heikentää mahdollisuuksia työllistää Suomessa vähintään jonkin verran.

Halukkuuteen investoida joko tuotantoon tai tutkimukseen ja kehittämiseen Suomessa vero vaikuttaisi yli 70 prosentin mielestä jonkin verran tai enemmän kielteisesti.

Veron seurauksena elintarviketeollisuus investoisi vähemmän ja tekisi myös muutoksia olemassa oleviin investointisuunnitelmiinsa. Tuotannollisia investointeja lykkäisi jopa 40 prosenttia vastaajista. Myös merkittävä osa vastaajista vähentäisi aineettomia investointeja, millä on merkitystä muun muassa elintarvikeviennin kasvattamiseen.

– Elintarvikeyritykset lähettävät selkeän viestin hallitusneuvotteluihin valmistautuville puolueille. Suomen kasvuvajetta ei pidä korjata yritysten kasvuhalukkuutta kuristavilla uusilla veroilla, Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Mikko Käkelä painottaa.

– Eduskuntavaalien alla virisi poliittinen keskustelu terveysverosta, jolla pelastettaisiin niin suomalaisten terveys kuin valtiontalouskin. Näiden tavoitteiden toteutuminen olisi erittäin epävarmaa. Kyse olisi vain lisäverosta ruualle, Käkelä jatkaa.

Lähes 60 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä katsoo, että mahdollisen veron tuoma lisäkustannus olisi erittäin vaikea siirtää eteenpäin ruokaketjussa. Vero jäisi siten alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden kannettavaksi eikä se tulisi kuluttajan rasitukseksi, mitä verolla tavoitellaan. Yritysten arvioiden mukaan uusi vero lisäisi merkittävästi myös hallinnollista taakkaa.

Ravitsemus huomioidaan elintarvikkeissa jo laajasti

Kun yrityksiltä kysyttiin, miten ne ovat ottaneet ravitsemusnäkökohdat huomioon tuotetarjonnassaan, vastausten perustella elintarviketeollisuus on jo tehnyt paljon ja tekee yhä konkreettisia tekoja paremman ravitsemuksen eteen. Ravitsemus huomioidaan kysynnän perusteella, mutta myös vapaaehtoisilla sitoumuksilla ja pakkausmerkinnöillä on ollut vaikutusta tuotetarjontaan.

Vastaajien mukaan mahdollinen terveysvero aiheuttaisi jonkin verran tuotteiden uudelleen suunnittelua ja pienentäisi annoskokoja. Tuotetarjontaa jouduttaisiin supistamaan. Toisaalta yli puolet vastaajista ei joko muuttaisi mitään tai ei kykenisi reagoimaan lyhyellä aikavälillä veron vaikutuksiin.

– Elintarviketeollisuus on terveyden puolella ja haluaa ihmisten pysyvän terveinä. Ruokia ja juomia valmistavat yritykset tuovat koko ajan pitkäjänteisiä ratkaisuja siihen, että suomalaiset söisivät monipuolisesti ja voisivat hyvin, johtaja Marleena Tanhuanpää korostaa.

Elintarviketeollisuusyrityksille tehtyjen haastattelujen perusteella tiedetään, että tuotteiden uudelleenmuotoilu esimerkiksi sokerin vähentämiseksi on pitkäjänteistä t&k-työtä. Keskimäärin tuotekehitysprosessi kestää vuosia.

Kansa haluaa porkkanaa, ei keppiä

Elintarviketeollisuusliiton Iro Researchillä maaliskuussa teettämän kyselyn mukaan suomalaiset eivät kannata terveysperusteisen valmisteveron käyttöönottoa. Kansalaiset valitsevat mieluummin porkkanan kuin kepin terveellisiä ruokavalintoja ohjaamaan.

Kyselyn perusteella suomalaiset antavat vahvan tukensa sille, että ehdotetun terveysperusteisen ruokia ja juomia koskevan valmisteveron sijaan terveellisten tuotteiden arvonlisäveroa pitäisi alentaa ja sillä tavoin kannustaa ihmisiä terveellisiin valintoihin.

Elintarvikkeiden kotimaisuudella on edelleen merkitystä hintojen noususta huolimatta, mutta hintojen nousu on lisännyt kuluttajien kiinnostusta tuontituotteita kohtaan viime marraskuussa toteutettuun vastaavaan kyselyyn nähden.

Suomessa verotetaan ruokaa ja juomaa jo nyt erittäin ankarasti. Valtion kassaan kertyy vuosittain lähes viisi miljardia euroa erilaisista ruokaan liittyvistä veroista. Myös ruuan arvonlisäveromme on useita EU-maita korkeampi.

Lue lisää: 

Lisätietoa

Mikko Käkelä

Toimitusjohtaja

Marleena Tanhuanpää

Johtaja

Jaa artikkeli

Ajankohtaiset aiheet tarjottimella

Uutiskirjeemme kertoo elintarvikealan tärkeimmät kuulumiset