Kotimainen lantabiokaasu tuo ratkaisuja ilmastotavoitteisiin ja huoltovarmuuteen

Suomella on tavoitteena olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Myös elintarviketeollisuutta edustavan Valion ilmasto-ohjelmassa on tavoitteena nollata kotimaisen maidontuotannon hiilijalanjälki vuoteen 2035 mennessä. Lantabiokaasun tuotanto on osa Valion ilmasto-ohjelmaa.

Ilmastonmuutoksen lisäksi Valion toimintaympäristössä on käynnissä murroksia, jotka vaativat ratkaisuja. Meidän on turvattava suomalaisen ruoantuotannon jatkuvuus: maatilojen kustannukset ovat historiallisen korkealla johtuen pääasiassa kohonneista lannoitteiden, energian ja rehun hinnoista. Sota Ukrainassa aiheuttaa häiriöitä maailmankaupassa ja lisää tarvetta omavaraiseen energian ja lannoitteiden tuotantoon.

Valion ja energiayhtiö St1:n yhteisyritys Suomen Lantakaasu Oy on perustettu tuottamaan maatilojen lannasta, peltobiomassasta ja elintarviketeollisuuden sivuvirroista uusiutuvaa nesteytettyä biokaasua liikenteen polttoaineeksi.

Tuotannon laajempi käyttöönotto ja markkinoiden syntyminen edellyttävät suotuisaa toimintaympäristöä. Suomen Lantakaasu Oy:n tavoitteena on yhteensä 1 terawattitunnin (TWh) uusiutuvan liikennepolttoaineen tuotanto, mikä vastaisi 40 prosenttia Suomen fossiilittoman liikenteen tiekartan biokaasutavoitteesta.

Energiamäärältään se vastaa 100 miljoonaa litraa fossiilista tuontidieseliä, eli kyseessä on merkittävä teko fossiilisen polttoaineen korvaamiseksi. Yhtiön tavoite edellyttää 8–10 tuotantolaitoskokonaisuutta vuoteen 2030 mennessä.

Kotimaisella lantabiokaasulla maatalouden ja raskaan liikenteen päästöjä voidaan pienentää nopeasti ja tehokkaasti. Lisäksi lantabiokaasun tuotanto edistää ravinteiden kierrätystä ja parantaa suomalaisen ruoantuotannon kannattavuutta.

Biokaasun tuotanto pienentää sekä ruoantuotannon että liikenteen hiilijalanjälkeä

Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi vuoden 2022 lopulla 19,2 miljoonan euron rahoituksen Suomen Lantakaasu Oy:lle biokaasu- ja nesteytyslaitoksen rakentamiseksi. Suomen Lantakaasun Ylä-Savoon suunnittelema laitos on niin sanottu hybridilaitoskokonaisuus. Se tarkoittaa, että kokonaisuuteen kuuluu yksi teollisen kokoluokan keskitetty nesteytetyn biokaasun tuotantolaitos Kiuruvedellä sekä pienempiä useamman maatilan keskittymissä sijaitsevia satelliittibiokaasulaitoksia muualla Ylä-Savon alueella. Näin biokaasun syötteiden kuljetusmatka pysyy mahdollisimman lyhyenä ja samalla biokaasun tuotannosta saadaan alueellisesti kattavaa. Toteutuessaan ratkaisu on laajennettavissa maanlaajuisesti.

Suomessa maitotilat ovat maantieteellisesti hajallaan, ja siksi lannan ja ylijäämänurmen tehokas kerääminen ja hyödyntäminen ovat tällä hetkellä haaste. Suomen Lantakaasu Oy:n innovoima hybridituotantomalli tuo tämän energiantuotantopotentiaalin käyttöön: maatalouden syötteet kiertävät biokaasulaitoksella ja palautuvat pelloille mahdollistaen uusiutuvan energian talteenoton sekä ravinteiden palautumisen kasvien käyttöön entistä parempana lannoitejakeena.

Tällä kiertolannoitteella voidaan vähentää voimakkaasti kallistuneiden, fossiilisista tuontiraaka-aineista tuotettujen lannoitteiden käyttöä. Maatilan typpilannoitelasku pienenee, sillä biolannoitteessa liukoisen typen määrä on jopa 20–30 prosenttia suurempi kuin biokaasulaitokselle toimitetussa lannassa.

Lantabiokaasun tuotannossa pystytään hyödyntämään kotimaisilla tiloilla syntyviä uusiutuvia biomassoja, erityisesti lantaa ja nurmisyötteitä, kuten jäterehua, ylijäämänurmea ja viljelykiertonurmea. Biokaasun tuotanto pienentää näin sekä ruoantuotannon että liikenteen hiilijalanjälkeä. Biokaasun arvoketju kierrättää tehokkaasti sekä hiiltä että ravinteita, ja vähentää ravinnevalumia vesistöihin.

Monipuolinen lantabiokaasu tukee kestävämpää ruokaketjua, tuo ilmastohyötyjä ja turvaa huoltovarmuutta

Huoltovarmuuden kannalta on huomionarvoista, että lantabiokaasun tuotannossa käytettäviä maataloussyötteitä hyödynnetään energiatuotannossa tällä hetkellä vain vähän. Arvion mukaan alle yksi prosentti suomalaisesta tuotantoeläinten lannasta käsitellään biokaasulaitoksissa. Tanskassa vastaava määrä on arviolta 30 prosenttia. Lanta on pitkälti hyödyntämätön uusiutuvan energian lähde, eikä se kisaa muiden uusiutuvien energiantuotantomuotojen kanssa.

Maataloussyötteitä hyödyntämällä vähennetään fossiilisten tuontiraaka-aineiden käyttöä energiantuotannossa ja parannetaan polttoaineomavaraisuutta. Jakeluvelvoitteen laajentaminen biokaasulle luo mahdollisuuden taloudellisesti kannattavalle toiminnalle, mutta on tärkeää huomata, että jakeluvelvoite itsessään ei vielä turvaa kotimaisen tuotannon syntymistä ja energiaomavaraisuutta.

Jotta omavaraista lannan- ja energiantuotantoa voidaan edistää Suomessa, on siirryttävä entistä vahvemmin sellaisiin uusiutuviin energianlähteisiin, joita meillä on Suomessa valmiudet tuottaa. Ei ole olemassa yhtä ainutta energianlähdettä, joka tulee tyydyttämän Suomen kasvavan energiantarpeen. Päinvastoin käyttämämme kokonaisenergia tulee koostumaan useista eri energianlähteistä.

Lannasta tehty biokaasu raskaan liikenteen käyttöön on kestävä ja uusiutuva energiantuotantomuoto, joka vähentää niin tieliikenteen päästöjä, edistää ravinteiden kierrätystä kuin parantaa suomalaisen ruoantuotannon kannattavuutta. Siten lantabiokaasun tuotanto toimii tärkeänä osana kiertotaloutta ja kestävyyttä.

Monipuolinen lantabiokaasu tarjoaa monia hyötyjä ja mahdollisuuksia. Biokaasun käyttö pitäisi suunnata erityisesti sellaisiin käyttökohteiseen, joissa muiden käyttövoimien soveltuvuus on rajallinen. Sellaisia käyttökohteita ovat esimerkiksi laivaliikenne ja Suomen raskas tieliikenne, joihin esimerkiksi akkuteknologia soveltuu suuren massansa vuoksi huonosti.

Biokaasua voitaisiin hyödyntää myös säätövoimana tasaamaan tulevaisuuden turbulenttista sähköntuotantoa. Lisäksi sähkön tuotantohuippuja voitaisiin käyttää synteettisen metaanin valmistamiseen eli metaani toimii myös energiavarastona.

Laajempi käyttöönotto ajoneuvoissa tukisi myös alueiden välistä taloudellista tasa-arvoa ja elinvoimaisempaa ja kannattavampaa maaseutua. Lisäksi tästä olisi taloudellisia hyötyjä Suomelle: monimuotoisempi energiajärjestelmä tuo työtä, investointeja ja rahaa Suomeen. Monimuotoisemmalla energiajärjestelmällä on myös merkittäviä hyötyjä Suomen omavaraisuuteen ja huoltovarmuuteen, esimerkiksi ravinteiden saatavuuden ja kotimaisen ruoantuotannon jatkuvuuden kannalta.

Jotta lantabiokaasua voidaan hyödyntää laajemmin, tarvitaan oikeanlaisia poliittisia kannusteita markkinan syntymisen tueksi:

1. Kansallisten kannusteiden on oltava kunnossa biokaasulla toimivien raskaiden ajoneuvojen käyttöön: kalustotuen määrän nosto niin paineistettua kuin nesteytettyä biokaasua käyttäville raskaille ajoneuvoille on avainasemassa. Jotta markkina syntyy, on myös oltava kannustimia nykyisen ajoneuvokannan konversioon.
2. Laajamittaisen biokaasun tuotannon aikaansaamiseksi tarvitaan merkittäviä biokaasulaitosten investointitukia. Jotta ennakointi olisi mahdollista, investointitukien tulisi olla hallituskauden ylittäviä, pitkiä investointitukia. Laitosinvestointien lisäksi lantabiokaasun tuottamiseksi tulee tehdä investointeja myös tilatasolla. Näitä maatilojen biokaasun tuotantoon osallistumiseksi tehtäviä investointeja tulisi tukea, jotta biokaasulaitosten raaka-aineen saatavuus saadaan turvattua.
3. Maatiloilla on myös oltava kannusteita luovuttaa syötteitä. Ravinnekiertokorvauksessa lannoitteen jalostusasteeksi tulee riittää, että se on käyttökelpoinen mädätetty tuote eikä vaadi erityisiä lisätoimenpiteitä, kuten rakeistamista. Näin huolehdimme, että tätä uusiutuvaa polttoainetta syntyy.
4. Liikennebiokaasun maantieteellisesti kattavaa jakeluverkostoa tulee kehittää vastaisuudessakin. Liikennebiokaasun nykyinen suppea jakeluverkosto on yksi merkittävimmistä syistä biokaasun kysynnän hitaaseen kehitykseen.
5. Biokaasun lupaprosesseja on kehitettävä sujuvammiksi. Lupaprosessit tulisi keskittää yhdelle viranomaisille käsittelyn nopeuttamiseksi. Käsittelyn tavoiteajassa tulisi pysyä, jotta lupaprosessin aikataulu olisi ennakoitavissa.

   Tällä hetkellä biokaasulaitoshankkeelta edellytetään ympäristövaikutusten arviointia (YVA), jos laitoksen vuotuinen syötemäärä ylittää 35 000 tonnia. Tuon raja-arvon nostaminen korkeammalle edistäisi lantabiokaasun tuotantoa lyhyellä aikavälillä.

6. Lisäksi on huolehdittava, että EU-tasolla ei tule raskaan liikenteen polttomoottoriajoneuvojen käyttöä haittaavia päätöksiä.

– Artikkelin kirjoittaja Robert Harmoinen toimii Valion kehityspäällikkönä.

• Lue lisää ETL:n hallitusohjelmatavoitteista: Vauhditetaan kestävää energiantuotantoa, sujuvoitetaan investointien luvitusta

Kuva: Valio