Elintarvikkeiden vienti Suomesta kasvoi viime vuonna ilahduttavat 13 prosenttia uuteen ennätykseensä 1,75 miljardiin euroon. Elintarviketeollisuusliiton tuoreen katsauksen mukaan elintarvikeviennin kasvulla on kuitenkin huomattavasti suurempi kansantaloudellinen merkitys kuin perinteiset bruttovientiluvut antavat ymmärtää.
Ensinnäkin tilastojen perusteella ruokien ja juomien viennin arvonlisästä valtaosa eli noin kolme neljäsosaa jää Suomeen. Elintarviketeollisuus käyttää runsaasti kotimaisia välituotteita ja tuotantopanoksia, minkä vuoksi se pärjää keskimääräistä paremmin, kun tehdasteollisuuden toimialoja verrataan viennistä kotimaahan jäävän arvonlisäosuuden mukaan, joka on tyypillisesti 60–70 prosenttia.
Toiseksi viime vuonna tapahtui merkittävä käänne, kun elintarvikkeiden ulkomaankaupan kauppataseen heikkeneminen taittui. Kauppataseen alijäämä supistui ensi kertaa vuosikymmeniin reilulla kolmella prosentilla eli 80 miljoonalla eurolla vuodentakaiseen verrattuna. Absoluuttisesti pienehkön summan merkitys kasvaa, kun suuret kerrannaisvaikutukset otetaan huomioon.
Viennin osuus koko ruoka- ja juomateollisuuden liikevaihdosta on noin 16 prosenttia. Viime vuonna alan yritysten vientiliikevaihto ponnisti reippaasti ylöspäin ja saavutti saman tason kuin vuonna 2014, jolloin elintarvikevientiä rajusti pudottaneet Venäjä-pakoteet tulivat voimaan. Yritysten liikevaihto kasvoi viennissä ripeämmin kuin liikevaihto kotimaassa.
– Hienoa, että vientiliikevaihdossa on saavutettu aiempi vuoden 2014 huipputaso. Koronaviruksen vaikutusta elintarvikkeiden tarjontaketjuun ja kysyntään on vielä vaikea arvioida. Toivon mukaan suurilta häiriöiltä vältytään ja vienti saa jatkaa hyvin vauhtiin päässyttä kasvuaan, Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Pia Pohja sanoo.
– Yritysten vientitoimintaa ja sen kehittymistä tukevat valtakunnalliset palvelut, kuten Food from Finland -ohjelma ja Ruokaviraston vientipalvelut, ovat auttaneet elintarvikeyrityksiä menestymään maailmalla. Palvelujen toteutuksessa on kuunneltu yrityksiä ja otettu niiden tarpeet huomioon. Näin pitää olla vastaisuudessakin. On myös varmistettava resurssit asiantuntevaan ja korkeatasoiseen vientikoulutukseen.
Edellisen vuoden tapaan meijeriteollisuus ja juomateollisuus olivat viime vuonna suurimmat toimialat, jotka veivät elintarvikkeita. Ruotsi puolestaan piti ykköstilansa suurimpana vientimaana, seuraavaksi eniten vietiin Viroon ja Saksaan.
EU-maat muodostavat suomalaiselle elintarviketeollisuudelle ylivoimaisesti suurimman vientikohteen yli 60 prosentin osuudellaan.
– EU:n tuoreessa teollisuuspoliittisessa linjauksessa ruoka on tunnistettu yhdeksi strategiseksi alueeksi, jonka omavaraisuudesta halutaan pitää kiinni. Se vaatii sisämarkkinoiden jatkuvaa kehittämistä ja aktiivista kauppapolitiikkaa. Nämä ovat keskeisiä edellytyksiä myös suomalaisen elintarviketeollisuuden kansainväliselle kilpailukyvylle, Pia Pohja sanoo.
Lue myös:
Lue seuraavaksi nämä
Siirry uutishuoneeseenAjankohtaiset aiheet tarjottimella
Uutiskirjeemme kertoo elintarvikealan tärkeimmät kuulumiset