Vesihuoltosopimuksen neuvotteleminen on tarkka paikka elintarvikeyritykselle. Uusi opas tuo helpotusta neuvotteluihin.

Ruokia ja juomia valmistaville yrityksille puhtaan talousveden saanti on välttämätöntä. Tuotanto toimii, kun hyvälaatuista talousvettä on käytettävissä jatkuvasti ilman häiriöitä.

Talousvettä käytetään elintarviketeollisuudessa moneen tarkoitukseen, ja vesi mainitaan raaka-aineena lähes jokaisen tuotteen ainesosaluettelossa. Lisäksi talousvesi toimii keskeisenä aineena tuotantolaitosten puhtaanapidossa.

Talousveden käyttötarkoitus ja volyymit vaihtelevat. Juomateollisuudelle, kuten panimoille, talousvesi on keskeinen raaka-aine. Meijeriteollisuudessa vedellä on iso rooli laitteiston puhtaanapidossa. Myös lihateollisuus on vesi-intensiivistä. Myllyt ja leipomot tarvitsevat vettä, mutta volyymit ovat siellä pienemmät.

Opas auttaa selville vesille

Elintarviketeollisuusliitto ja Vesilaitosyhdistys ovat laatineet yhdessä uuden oppaan (pdf) helpottamaan vesihuoltosopimusten tekemistä.

Opas antaa hyvän keskustelurungon sopimusneuvotteluihin ja siinä on runsaasti kutakin sopimuskohtaa taustoittavaa tietoa. Oppaan liitteistä löytyy sopimusmalli, jota sekä suuret että pienet toimijat voivat muokata tarpeisiinsa.

Elintarvikeyritys solmii tyypillisesti liittymissopimuksen ja jätevesisopimuksen vesihuoltolaitoksen kanssa, mutta sopimusta puhtaan veden toimittamisesta ei useinkaan ole. Tähän työhön uusi opas antaa konkreettisen avun, joskaan mallia ei pidä soveltaa sellaisenaan vaan kunkin yrityksen tarpeita peilaten ja paikallisen vesihuoltolaitoksen asiantuntijoiden kanssa neuvotellen.

– Neuvottelut vesihuoltosopimuksesta vaativat usein paljon aikaa, yleensä kuukausia. Tärkeä osa neuvotteluja on tutustuminen ihmisiin ja toimintaan puolin ja toisin. Kunnallisen liikelaitoksen ja yrityksen toimintamallit sekä yrityskulttuurit ovat erilaisia, toimialapäällikkö Elisa Piesala Elintarviketeollisuusliitosta sanoo.

Hän huomauttaa, että vesihuoltosopimuksen tarve kasvaa vesihuollon häiriöiden ja korjausten tarpeen kasvaessa, sillä vesijohtoverkoston kunto heikkenee kasvavan korjausvelan myötä. Investointitarpeista on hyvä keskustella sopimusneuvottelun yhteydessä.

Neuvotteluasema on poikkeuksellinen

Vesihuollon toimintaedellytykset vaihtelevat runsaasti eri puolilla Suomea. Jos alueen vesivarat ovat suuret ja yhteistyö vedentoimittajan ja yrityksen kesken sujuu mutkattomasti, veden saanti on yleensä turvattua. Silloin taas, kun eletään niukkojen vesivarojen ja kasvavan asutuksen alueella, elintarvikeyrityksen veden tarve voi aiheuttaa vesihuoltolaitokselle huolta kapasiteetista.

Vesihuoltolaitoksilla ei ole enää lain määräämää velvollisuutta toimittaa elintarvikeyrityksille vettä, jos yrityksen jäteveden laatu ja määrä poikkeavat asutuksen jätevedestä.

Sen sijaan vesilaitoksilla on lähes poikkeuksetta monopoliasema veden ostajaan eli asiakasyritykseen nähden. Asiakkuus ja hyvän yhteistyön mahdollisuudet ovat jo olemassa, sillä velvoite liittyä paikallisen vesilaitoksen asiakkaaksi koskee lähes kaikkia elintarviketoimijoita.

Jos raakaveden saatavuudessa tai jätevedenpuhdistuksen kapasiteetissa on niukkuutta, elintarvikeyritys saattaa joutua investoimaan itse vesihuoltoonsa tai osallistumaan kunnan investointiin.

Suomessa vesivarat riittävät pääsääntöisesti hyvin koko elintarvikeketjun tarpeisiin ja elintarviketeollisuus nähdään paikallisesti tärkeänä työnantajana ja alkutuotannon työn jatkajana.

• Tutustu oppaaseen (pdf)
• Word-muotoinen sopimusmalli on saatavissa Elintarviketeollisuusliitosta Elisa Piesalalta

kuva: Pixabay