Elintarviketeollisuudessa ponnistellaan edelleen, jotta tuotanto saadaan nousuun. Haasteita alalle aiheuttavat muun muassa hintojen lasku ja kariutunut yhteiskuntasopimus. Heikentyneessä viennissä nähdään jo hieman valoa, vaikka Venäjän tuontikiellon vaikutukset ovat edelleen merkittävät.

Elintarviketeollisuuden laskusuunnassa ollut tuotanto kasvoi loppukesästä, mutta lokakuussa se taittui jälleen lievään laskuun. Suhdannetilanne ja tilauskanta ovat edelleen keskimääräistä heikompia.

Liikevaihdolla ja jalostusarvolla mitattuna elintarviketeollisuuden kehitys on kuitenkin ollut parempaa kuin Suomen teollisuudessa keskimäärin. Alan myynti kasvoi vuotta 2009 lukuunottamatta aina syksyyn 2015 asti, jolloin Venäjän vientipakotteet vetivät sen laskuun. Jalostusarvossa on tapahtunut kohtalaista kehitystä, mutta kehitystä jarruttaa edelleen heikko vientikehitys ja kilpailu kotimarkkinoilla.

Elintarviketeollisuusliiton mielestä yhteiskuntasopimuksen toteutuminen olisi ollut erittäin tärkeää. Se olisi vakauttanut Suomen taloutta ja helpottanut ajan myötä tilannetta myös kotimaanmarkkinoista riippuvaisessa elintarviketeollisuudessa.

"Vaikeuksia yrityksille tuottaa myös ylikorostunut hintakilpailu. Se ei edistä talouskasvua ja jos lasku jatkuu pitkään, kotimaisten ruokien ja juomien tarjonta voi jopa supistua", toteaa ETL:n kaupallisista asioista vastaava johtaja Heli Tammivuori.

Ala työllistää ja investoi edelleen

Suomalaisten elintarviketeollisuusyritysten investoinnit ovat viime vuosina olleet suuria ja investointiaste on korkeampi kuin teollisuudessa keskimäärin. Investointiaste kohosi elintarviketeollisuudessa yli 21 prosentin, joka on korkeampi luku kuin useammilla muilla toimialoilla vuonna 2014.

Heikosta suhdannekehityksestä ja kannattavuuden laskusta huolimatta henkilöstön määrä on pysynyt korkealla, eikä sen odoteta vähentyvän. Ala työllistää tällä hetkellä 33 000 henkilöä ja määrä on viime vuosina ollut jopa kasvussa.

Suomalaisia ruokia ja juomia viedään nyt eniten Ruotsiin

Elintarvikealan vienti on pysytellyt Venäjän tuontikieltojen vuoksi alhaisella tasolla. Vienti Venäjälle tai vienti kokonaisuutena ei kuitenkaan ole enää vähentynyt, ja sen odotetaan kääntyvän parempaan suuntaan. EU-maiden merkitys alan viennistä on kasvanut, ja sen osuus on nykyisin 65 prosenttia.

Jos Venäjän vienti jätetään tarkastelusta pois, elintarvikkeiden vienti on vetänyt paremmin kuin Suomen vienti yleensä. Tammi-syyskuun kasvu oli edellisvuodesta yli 9 prosenttia, vaikka kesän jälkeen kasvu on hidastunut. Tärkein vientimaa on tällä hetkellä Ruotsi. Myös Viroon ja Kiinaan viedään paljon suomalaisia elintarvikkeita.

Lue tarkemmin elintarviketeollisuuden talouskatsauksesta 4/2015

Artikkeli on julkaistu ETL:n Uutiskattauksessa 4/2015