Viisi ehdotusta ruokaviennin vauhdittamiseen 

Jotta ruokavienti kaksinkertaistuisi, sen olisi kasvettava liki 280 miljoonalla eurolla vuosittain tasaisen vauhdin taulukolla laskettuna. Asialle luo mittasuhteita esimerkiksi se, että tällä hetkellä maitotuotteita, joka on elintarvikevientimme suurin tuoteryhmä, viedään noin 500 miljoonalla eurolla vuosittain.

Ennen kuin elintarvikealan yritys tähyää vientimarkkinoille, monen asian on oltava kunnossa. Vientimarkkinoilla laadun ja kilpailukyvyn pitää kohdata, jotta siellä pärjää.

Kyse ei ole yksin yrityksille tarjolla olevista vientipalveluista, vaan yleisimmin siitä, millainen toimintaympäristö Suomi on elintarvikealan yrityksille. Se koskee sekä verotusta, sääntelyä että uusien innovaatioiden markkinoille saattamista.

Miksi karkki ei kelpaa Suomessa vientituotteeksi?

Vientiin lähtö on elintarvikeyritykselle investointiin verrattava strateginen päätös. Ruokaviennin edistäminen alkaa kotimaan ennustettavasta ja kilpailukykyä tukevasta toimintaympäristöstä, jolla luodaan lähtökohdat kannattavalle liiketoiminnalle.  Kansainvälinen kasvu rahoitetaan yleensä kotimarkkinoilta saatavilla tuotoilla.

Elintarvikeviennin kannalta maan hallituksen pisteveropäätökset heikentävät toimintaympäristön ennakoitavuutta. Makeisten ja suklaan arvonlisäveron korotus uhkaa makeisviennin ja koko elintarvikeviennin kasvattamiseen tähtääviä investointeja Suomessa.

Ruotsi on onnistunut luomaan pienimuotoisen buumin irtokarkkien viennistä esimerkiksi Yhdysvaltoihin. Tiktokissa ruotsalainen karkki on jo käsite. Esimerkiksi Orkla on investoinut lisäkapasiteettia makeisten tuotantoon Ruotsissa.  Suomen ei pitäisi estää veropolitiikallaan investointeja tänne, vaan mahdollistaa yritysten kasvua viennistä.

Vienti on kuin investoisi uuteen tuotantolaitokseen

Usein unohtuu, että vienti on elintarvikeyritykselle investointi siinä missä uusi tuotantolaitoskin. Vienti edellyttää kohdemarkkinan tuntemusta, kykyä tuotteiden markkinointiin ja jakelukanavien luomista. Ne vaativat taloudellisia panostuksia ja tarvittaessa kykyä sietää tappioita.

Kun Suomen hallitus valmistelee viennin edistämisen rakenteita, tärkeintä on, että yritysten tarpeet ohjaavat organisoitumista. Yritysten rooli on ohjata tekemistä ja tehdä panostuksia, joita valtio voisi tukea valikoiden resurssiensa mukaan valituilla kohdemarkkinoilla. Yhteistyömallin valtion ja yritysten kesken on pyrittävä strategiseen pitkäjänteiseen etenemiseen, jota pysyvät rakenteet ohjaavat.

Valtion tarjoamien vienninedistämispalvelujen täytyy olla pitkäjänteisiä, jotta yritykset voivat suunnitella toimintaansa. Erikokoiset yritykset tarvitsevat erilaisia palveluja yhteiskunnalta viennin edistämiseen. Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä korostuvat markkinatiedon saatavuus ja kontaktien luominen vientimarkkinoille. Suuremmille yrityksille keskeisiä ovat toimivat viranomaispalvelut uusien markkinoiden ja tuotealueiden avaamisessa.

Miten elintarvikeviennin palveluja voitaisiin kehittää?

1. Edetään nopeasti selvityksistä käytännön tekemiseen. Ruokatiedon roolin vahvistaminen yritysten yhteistyöalustana ja yritysten tahdon koordinoijana olisi ensimmäinen nopeasti toteuttava askel.

2. Varmistetaan yrityksille pysyvät ja pitkäjänteiset vienninedistämispalvelut. Elintarvikevienti olisi pidettävä ensisijaisesti osana uudistettua Team Finland -kokonaisuutta eikä rakentaa siitä kokonaisuudesta erillistä valtio-omisteista vienninedistämistoimintoa. Business Finlandin olisi tarjottava elintarvikeyrityksille kohdennettuja palveluita, jotka voidaan rahoittaa valtion talousarvioon sisältyvästä biotalouden kasvumäärärahasta.

Näin säilytettäisiin vahva yhteys muihin yrityspalveluihin, kuten T&K (Business Finland) sekä oman ja vieraan pääoman ehtoinen rahoitus (Teollisuussijoitus, Finnvera) sekä alueelliset yrityspalvelut (ELY-keskukset). Lisäksi elintarvikeviennin kokonaiskoordinaatio säilyisi Team Finlandissa ja koko kansainvälinen verkosto olisi elintarvikeyritysten käytettävissä.

3. Toimeenpannaan Business Finlandin ulkomaanverkoston siirto ulkoministeriöön ilman viivästystä ja katkoksia yritysten palveluihin. Matkan maakunnista maailmalle sekä linkin innovaatiotoiminnan ja kansainvälisen kasvun välillä on toimittava.

4. Elintarvikeviennissä viranomaistoiminnot ovat välttämättömiä, minkä vuoksi Ruokavirasto on keskeinen osa vientipalvelujen kokonaisuutta. Vientitoimintojen palvelutaso on ylläpidettävä Ruokaviraston sopeutuspaineiden keskellä ja yrityksiltä perittävien maksujen oltava kohtuulliset.

5. Viennin edistämiseksi tarvitaan osaajia. Kansainvälisen kaupan ja myynnin osaajien koulutusta elintarvikealan tarpeisiin pitää lisätä.

Elintarviketeollisuusliiton rooli elintarvikeviennin edistämisessä on varmistaa alan yrityksille kilpailukykyisen toimintaympäristön ja vienninedistämispalveluiden syntyminen Suomeen, jotta yritykset voivat lähteä viemään tuotteitaan maailmalle niin halutessaan.