Trendikkäimmät tulevaisuuden työpaikat tarjoaa elintarvikeala

Ruoka on juuri nyt todella trendikästä ja ihmisiä kiinnostaa yhä enemmän se, mitä he syövät ja mistä ruoka on peräisin. Siksi luulisi, että alan koulutukseen ja töihin hakeutuminen olisi nuorten suosiossa.

Todellisuus näyttää kuitenkin toisenlaiselta: elintarviketeollisuus ei nouse nuorten koulutusvalinnoissa ja uratoiveissa kärkisijoille, vaikka alalla on tarjolla tulevaisuudessakin varmasti työpaikkoja.

– Mielikuvat alasta saattavat olla liian yksipuolisia. Esimerkiksi leipomotuotteen matka taikinasta kaupan hyllyn kautta kotisohvalle on pitkä ja vaiheikas, ja sen varrelle tarvitaan paljon ihmisiä ja erilaista osaamista, Kismet-lähettiläänä kesätöitä tekevä Viivi Koivuniemi pohtii.

– Moni ei myöskään tule ajatelleeksi, että tuotantotehtävien lisäksi töihin voi tulla esimerkiksi talousosastolle tai viestintään. Tulevaisuudessa voi olla myös joku sellainen työ, josta emme vielä edes tiedä, Fazerin viestintä- ja brändijohtaja Ulrika Romantschuk täydentää.

Monta reittiä herkulliseen uraan

Elintarvikeasiantuntija, ravitsemusasiantuntija, tuotantopäällikkö, tuotekehittäjä, myyntijohtaja, innovaatio- ja tuotekehitysjohtaja…

Ruoka- ja juomatuotteiden valmistaminen isolla mittakaavalla on tiimityötä, joka vaatii monenlaista osaamista ja tekijää.

Hyvä uutinen elintarvikealaa harkitsevalle nuorelle on, että alalle on paljon erilaisia reittejä. Voi opiskella elintarvikealan tutkinnon, mutta myös esimerkiksi kaupallinen koulutus saattaa avata tien maistuvaan ammattiin.

Koivuniemen polku elintarvikealan töihin alkoi TET-harjoittelusta, jonka kautta hän pääsi 15-vuotiaana kesätöihin leipomoon. Prosessi taikinoiden valmistuksesta pakkaamoon ja lähettämöön asti tuli tutuksi. Nyt hän opiskelee kauppatieteitä ja kartuttaa elintarvikealan kokemustaan kesätöissä.

– Koulutusvalinta ei välttämättä ohjaa sitä, voiko tälle alalle soveltua vai ei. Eikä haittaa, jos ei vielä lukion jälkeen tiedä mitä haluaa tehdä isona. Oman kiinnostuksen kohteen löytää tekemisen ja kokeilemisen kautta, Koivuniemi toteaa.

Joskus unelma-ammatti voi löytyä myös sattumalta. Pauligilla baristakouluttajana työskentelevä Karoliina Mäkelä kertoo tulleensa baristaksi ”tosi vahingossa” huomattuaan lehdessä ilmoituksen. Hän on viihtynyt kahvien parissa jo 20 vuotta, ja työhön kuuluu kouluttamisen lisäksi esimerkiksi reseptien kehittämistä. Mäkelän taskusta löytyy ravintolakoulu Perhon tutkinto.

– Baristakouluttajan paras palkka on, kun ihmiset lähtevät koulutuksesta silmät loistaen ja inspiroituneina, Mäkelä summaa työnsä parhaita puolia.

Merkityksellisiä tekoja

Elintarviketieteitä opiskellut Rosa Tauriainen pääsi kesätöissä jäätelötehtaalla heti näyttämään osaamisensa. Hänen vastuulleen annettiin Apetitin kanssa yhteistyössä tehtävä projekti, jonka tuloksena syntyi Apetit Vegepops -kasvishedelmäjää. Aiheesta tehdyn gradun valmistumisen jälkeen Tauriainen on jatkanut työskentelyä Apetitilla traineena.

– Kaikki tämä ei olisi ollut mahdollista, jos esimieheni eivät olisi luottaneet ja antaneet tehtäväkseni isojakin projekteja, hän kiittää.

Tauriainen sai hienon päätöksen projektilleen, kun Apetit Vegepops Porkkana-mango valittiin keväällä Vuoden Suomalaiseksi Elintarvikkeeksi 2018.

Romantschukin mukaan ruoka kiinnostaa ihmisiä yhä enemmän esimerkiksi terveellisyys- ja vastuullisuusnäkökulmasta.

– Jos haluaa tehdä merkityksellisiä tekoja, elintarvikealan työtehtävät antavat siihen loistavan mahdollisuuden.

Nuorten mielipiteet kunniaan

– Mitä aikaisemmin nuori saa kipinän alalle, sen parempi. Tästä syystä TET-harjoittelut ovat hyviä. Systemaattista toimintaa tarvitaan, ja kaikilla pitäisi olla yhtä hyvät mahdollisuudet tutustua alaan, Romantschuk sanoo.

Kesätyöt ovat monelle hyvä ensikosketus alan yrityksiin. Fazerille otetaan kesätyöntekijöitä jopa 800, ja koko elintarviketeollisuus tarjoaa Suomessa vuosittain huiman määrän kesätyöpaikkoja, yhteensä noin 5 000.

Kaikkein nuorimmat voivat päästä ruokayrityksiin harjoittelemaan TET-harjoittelun tai Tutustu työelämään ja tienaa -ohjelman kautta. Koululaisille järjestetään myös yritysvierailuja.

– Yritysten on tärkeää tietää, mitä nuoret haluavat. Siksi kysymme heiltä mielipiteitä sosiaalisessa mediassa ja Fazerin vierailukeskuksessa. Myös nuorten kiinnostus alaa kohtaan lisääntyy, kun he näkevät, että heidän mielipidettään kuunnellaan. Ilman nuoria ei ole tulevaisuutta!

Elintarviketeollisuus tarjoaa Suomessa töitä suoraan 38 000 ihmiselle. Koko ruokaketju pellolta pöytään työllistää 340 000 henkilöä, kun välilliset vaikutukset lasketaan mukaan.

Kokki Pipsa Hurmerinta, viestintä- ja brändijohtaja Ulrika Romantschuk, trainee Rosa Tauriainen, Kismet-lähettiläs Viivi Koivuniemi ja baristakouluttaja Karoliina Mäkelä pohtivat ETL:n ruokapäivässä SuomiAreenassa 17. heinäkuuta, miten elintarvikealan vetovoimaa nuorten keskuudessa kohennettaisiin.