Terveysvero nostaisi kauppalaskua ja avaisi portit tuontiruualle

Kuluttajat joutuvat miettimään nyt aiempaa tarkemmin, mihin he rahansa ruokakaupassa käyttävät, sillä ruuan hinta on noussut vauhdilla sekä Suomessa että muualla Euroopassa. Hintojen kallistumisesta huolimatta monien poliittisten puolueiden ohjelmissa kummittelee halu ottaa käyttöön ruuan hintaa entisestään nostava terveysperusteinen vero. Terveysvero on vain kauniimpi nimi ruokaverolle.

Jo nyt ruokaa ja juomaa verotetaan Suomessa ankarasti. Valtion kassaan kertyy vuosittain lähes viisi miljardia euroa erilaisista ruokaan liittyvistä veroista. Muun muassa arvonlisäveromme on useita EU-maita korkeampi: EU:n keskiarvo on seitsemän prosenttia, Suomessa prosentti on 14.

Ruuan uutta terveysperusteista lisäveroa perustellaan paitsi pyrkimyksellä kartuttaa yhteistä kassaa myös tarpeella pelastaa suomalaisten terveys. Kummankaan tavoitteen toteutumisesta ei ole takeita.

Epäselvää on, ohjaisiko ruokiin ja juomiin kohdistuva vero ihmisiä kohti terveellisempää ruokavaliota, koska tiedetään, etteivät yksittäiset ruoka-aineet edistä tai heikennä terveyttä, vaan ravitsemuksen ja elämäntapojen kokonaisuus ratkaisee.

Varmaa sen sijaan on, että vero kurittaisi entisestään kuluttajien laihtunutta kukkaroa. Sitäkö nyt tavoitellaan?

Kun ihmisten hyvinvointia ohjataan poliittisesti, ei pidä ryhtyä määrittelemään, mitä saa tai pitää syödä.

On varottava, ettei ohjauksella vaikuteta kielteisesti suomalaisten elintarvikeyritysten kykyyn kilpailla ja menestyä globaaleilla markkinoilla. Jo terveysverosta ja ruuan lisäverottamisesta puhuminen pakottaa yritykset miettimään, kannattaako Suomessa tehdä investointeja, kasvaa ja tarjota työpaikkoja.

Koko kotimaiseen ruokaketjuun kohdistuva ruokavero suosisi ulkomaista elintarviketuotantoa ja avaisi entistä enemmän portteja tuontiruualle. Vero antaisi perusteetonta kilpailuetua tuontiyrityksille, koska Suomessa valmistettujen tuotteiden kustannukset kasvaisivat. Vero iskisi myös elintarvikevientimme edellytyksiin.

Suomalaiset elintarvikevalmistajat sekä muun muassa kahvilat ja ravintolat joutuisivat terveysveron vuoksi kantamaan huomattavan suurta hallinnollista taakkaa.

Se tarkoittaisi esimerkiksi kattavaa raportointia ja uusia monimutkaisia tietojärjestelmiä, niiden ylläpitämistä ja päivittämistä. Tällainen ylimääräinen byrokraattinen työ olisi yrityksissä pois toiminnan muusta kehittämisestä, kuten tutkimuksesta ja tuotekehityksestä tai vienninedistämisestä.

Elintarviketeollisuus haluaa ihmisten pysyvän terveinä, ja suomalaisten lisääntynyt ylipaino on huolestuttavaa. Ruokia ja juomia valmistavat yritykset tuovat koko ajan ratkaisuja siihen, että suomalaiset söisivät monipuolisesti, terveellisesti ja voisivat hyvin.

Meistä jokaisella on päätösvalta ja valinnanvapaus, mitä valitsemme ostoskoriimme. Kaupoissa on tarjolla kattava määrä terveellisiä vaihtoehtoja. Elintarvikeyritykset ovat oma-aloitteisesti vähentäneet ja vähentävät edelleen tuotteittensa sokeri-, rasva- ja suolapitoisuuksia osana vastuullisuustyötään.

Ihmiselle terveyden ja hyvän elämän tärkeitä rakennuspalikoita ruuan lisäksi ovat uni, liikunta, harrastukset, sosiaaliset suhteet ja muut elintavat. Ohjaamisessa kohti parempaa terveyttä tarvitaan kokonaisvaltaisia toimia yhdessä yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin laajan toimijajoukon kesken.

Ihmisiä on kyettävä houkuttelemaan terveyden ja ruokavalion kannalta järkeviin valintoihin myönteisellä ohjauksella, ei rankaisemalla. Suomalaiset ovat asiasta samaa mieltä viime vuoden lopulla tekemämme kansalaiskyselyn vastausten perusteella.

Otetaan siis käyttöön porkkanat suomalaisten terveyden edistämiseen ja unohdetaan kepit. Hyödynnetään ruoka-alan koko potentiaali kannustamalla yrityksiä kasvuun, investointeihin, tuotekehitykseen ja vientiin.

(Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 9.4.2023)