Ruokahävikin vähentäminen on yhteinen ponnistus

Huoli luonnonvarojen riittävyydestä ja ruoan aiheuttamasta ympäristö- ja ilmastokuormituksesta on saanut liikkeelle kuluttajat, elintarvikealan toimijat ja nyt myös EU-päättäjät. Tavoitteena on etsiä yhdessä keinoja ruokahävikin ja elintarvikejätteen vähentämiseksi koko elintarvikeketjussa. ETL selvittää asiaa yhdessä jäsenyritystensä kanssa.

Elintarvikejätteellä tarkoitetaan sellaisia EU:n yleisen elintarvikeasetuksen mukaisia elintarvikkeita, joista on tullut jätedirektivin mukaista jätettä. Määritelmään sisältyvät sekä syötäväksi tarkoitetut että syömäkelvottomat jakeet, kuten luut ja kuoret. Määritelmän kannalta ratkaisevaa on ko. jakeen jatkohyödyntäminen: elintarvikejätteeksi luokitellaan vain ne jakeet, joita ei hyödynnetä mitenkään tai joiden jatkokäyttö on luokiteltu niin sanotusti vähäarvoiseksi. Vähäarvoista jatkokäyttöä on esimerkiksi jätteen polttaminen energiantuotannossa. Ruokahävikillä ei puolestaan ole vakiintunutta lainsäädännöllistä määritelmää. Erona elintarvikejätteelle sillä tarkoitetaan yleensä vältettävissä olevaa hävikkiä, eli sellaista syötäväksi tarkoitettua ruokaa tai raaka-ainetta, joka olisi voitu hyödyntää ihmisravintona ennen sen pilaantumista tai muusta vastaavasta syystä johtuvaa hävittämistä.

Elintarvikeyrityksissä on tehty jo vuosia työtä kestävien ja vastuullisten toimintamallien eteen. Ympäristövastuu on tärkeä osa sekä tuotannollisia ratkaisuja että uusien tuotteiden kehittämistä.

Euroopan komissio arvioi, että vuosittain noin 88 miljoonaa tonnia ruokaa päätyy hävikiksi, mikä on noin 20 prosenttia EU:ssa tuotetusta ruoasta. Suomalaisessa ruokaketjussa ruokahävikkiä syntyy 400–500 miljoonaa kiloa vuodessa. Paljon voidaan siis tehdä vielä Suomessakin ruokahävikin vähentämiseksi.

Ruoan riittävyys on iso haaste tulevaisuudessa. Ruokaa on joidenkin arvioiden mukaan tuotettava 60 prosenttia nykyistä enemmän vuoteen 2050 mennessä. Hävikin vähentäminen nähdään tärkeäksi keinoksi tulevaisuuden ruoantarpeiden turvaamisessa, mutta myös ruoan ympäristökuorman vähentämisessä.

Ruokahävikin vähentämiseen panostetaan elintarvikealalla sekä ympäristö- että taloudellisista syistä. Kun hävikki vähenee, yrityksille koituu säästöjä näkyvissä ja piilevissä kustannuksissa, kuten jätemaksuissa sekä työ-, varastointi-, kuljetus- ja energiakustannuksissa.

Yrityksen henkilöstö mukaan ideoimaan

On tärkeää, että elintarvikeyrityksissä tarkastellaan tuotantoprosessia tiheällä kammalla ja löydetään sieltä yllättävätkin kohdat, joissa hävikkiä tai jätettä syntyy. Myös työntekijöillä saattaa olla arvokkaita näkemyksiä hävikin syntysyistä. Kannattaakin sitouttaa yrityksen koko henkilöstö hävikin vähentämiseen. Avoin ja hyvä yhteistyö ovat siinä tärkeitä edellytyksiä.

Jos hävikin syntyä ei pystytä estämään kokonaan, ensisijaisesti on aina mietittävä tuotteiden ja raaka-aineiden arvokäyttöä. Se tarkoittaa esimerkiksi tuotteiden toimittamista ruoka-apuun tai hyödyntämistä rehun raaka-aineina. Vasta toissijaista olisi ruokahävikin hyödyntäminen energiana.

EU:n tavoitteena puolittaa elintarvikejäte

EU on sitoutunut löytämään ratkaisuja ruoan aiheuttaman turhan ympäristökuorman vähentämiseksi elintarvikeketjun kaikissa kohdissa. Tavoitteena on YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti puolittaa kaupassa ja kotona syntyvän elintarvikejätteen määrä asukasta kohti vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi hävikkiä pyritään vähentämään elintarviketeollisuudessa ja alkutuotannossa.

Eri EU-maista ei tällä hetkellä ole olemassa kattavaa ja vertailtavaa tietoa ruokahävikistä ja elintarvikejätteestä. Vuonna 2018 uudistettu EU-jätedirektiivi velvoittaa jäsenmaita seuraamaan elintarvikejätteen määrää ja raportoimaan siitä. Seurannan perusteella tehdään vuoteen 2023 loppuun mennessä päätös jäsenmaita velvoittavan elintarvikejätteen vähennystavoitteen asettamisesta.

Direktiivin mukaan elintarvikejätettä ovat ne syötäväksi tarkoitetut jakeet, joita ei hyödynnetä lainkaan tai joiden jatkokäyttö on vähäarvoista. Tämän ohella elintarvikejätteeksi luetaan myös syömäkelvottomat osat, kuten kuoret ja luut. Syötäväksi tarkoitetut ja korkea-arvoisemmin, kuten esimerkiksi ihmisravintona tai rehuna, hyödynnettävät jakeet eivät kuulu elintarvikejätteen määritelmään. Syötäväksi tarkoitettu ja ihmisravintona hyödynnettävä jae on ruokahävikkiä. EU-komissio antoi toukokuussa 2019 myös ehdotuksen säädöksestä, joka tarkentaa direktiiviä siinä, miten elintarvikejätteen ja ruokahävikin määrästä kerätään tietoja.

ETL tekee kyselyn jäsenyrityksilleen

Komission toukokuinen säädösehdotus velvoittaa tekemään ensimmäisen tiedonkeruun ruokahävikistä ja elintarvikejätteestä jäsenmaissa viimeistään vuoteen 2020 mennessä. Tiedot on raportoitava komissiolle kesäkuussa 2022 ja sen jälkeen vuosittain.

Suomessa raportointitarpeeseen vastataan Ruokahävikin seuranta ja tiekartta -hankkeella. Sitä vetää Luonnonvarakeskus (Luke) ja se toteutetaan yhdessä maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, Elintarviketeollisuusliiton, Päivittäistavarakauppayhdistyksen sekä Matkailu- ja Ravintolapalvelut Maran kanssa.

Tiedot hävikistä kerätään erikseen elintarvikeketjun jokaisesta osasta eli alkutuotannosta, elintarviketeollisuudesta, päivittäistavarakaupasta, ammattikeittiöistä ja kuluttajilta, jotta tilanteesta saadaan selkeä kokonaiskuva.

Yhteistyössä elinkeinoelämän, tutkimuksen ja ministeriöiden kanssa luodaan toimivat tiedonkeruumallit ja -työvälineet, joilla vastataan EU:n tiedonkeruuvelvoitteisiin. Toukokuussa 2019 Ruokahävikin seuranta ja tiekartta -hankkeen kautta kerättiin jo ensimmäiset pilottitiedot.

Elintarviketeollisuusliitto lähettää tulevana syksynä kyselyn jäsenyrityksilleen elintarvikejätteen ja ruokahävikin määrästä vuonna 2018. Yritysten toivotaan osallistuvan tiedonkeruuseen aktiivisesti, sillä tiedot antavat tärkeän kuvan ruokahävikin ja elintarvikejätteen määrän lähtötilanteesta Suomessa.

Artikkelissa on hyödynnetty taustana Elintarvikepäivässä 2019 puhuneiden Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuren ja Envitecpolis Oy:n johtavan asiantuntijan Kati Oikarisen esityksiä.