Ruokaa vai rakennuksia kasvaville lapsille, kuntapäättäjä?  

Suomi on ollut kouluruokailun kehittämisen edelläkävijä. Kouluruokailua pidetäänkin yhtenä suomalaisen peruskoulun kruununjalokivistä, jota esitellään ylpeänä maailmalla.

Kouluruoka herättää keskustelua myös nyt kuntavaalien alla, sillä kouluruualla on roolinsa kuntapäättäjien pöydällä.

Suomessa käytetään vuosittain kouluruokaan runsaat 300 miljoonaa euroa, joka on noin viisi prosenttia perusopetuksen menoista. Esimerkiksi vuonna 2023 kouluruoka maksoi keskimäärin 3,25 euroa oppilasta kohden päivässä. Maan sisällä on toki suurta vaihtelua.

Kunnallisen perusopetuksen tärkeä tehtävä on varmistaa oppilaille hyvät perustaidot tulevaa elämää ja työelämää varten. Ilman perustaitojen hallintaa seuraavan asteen opinnot tai työelämään siirtyminen eivät onnistu. Kuntien panostusta tarvitaan etenkin koulupolun varhaisiin vuosiin.

Hämmästyttävää kuitenkin on, että kymmenen viime vuoden aikana opetukseen ja kouluruokaan varatut määrärahat ovat polkeneet kunnissa paikallaan.

Follow the money on oiva ohjenuora, kun perehdytään siihen, mitä suomalaisissa peruskouluissa tapahtuu.

Mustread nosti artikkelissaan tammikuussa esiin, miten peruskoulujen käyttömenoista kiinteistöjen osuus on kasvanut kolmanneksella kymmenessä vuodessa. Kun palataan vielä kauemmas taaksepäin vuosituhannen alkuun, Laboren selvityksen mukaan koulukiinteistöjen ylläpitoon käytetty keskimääräinen kustannus on kasvanut peräti 140 prosenttia!

Samaan aikaan kouluja on lakkautettu urakalla. Tilastokeskuksen mukaan peruskouluja oli toiminnassa vuoden 2024 lopussa 1 974, kun niitä oli vielä kymmenen vuotta aiemmin 2 498. Määrä on vähentynyt kymmenessä vuodessa 21 prosenttia.

Julkisuudessa usein käytetty perustelu tälle kehityskululle on, että rahat laitetaan seinien sijaan opetukseen.

Tosiasiassa ei näin vaikuta tapahtuneen. Valtio on toki kannustanut kuntia laittamaan koulukiinteistöjä kuntoon, koska turvalliset tilat ovat lasten ja nuorten oikeus – homekoulujen korjauksista on puhuttu Suomessa pitkään ja valtion talousarviosta osoitettu siihen vuosien ajan määrärahoja.

Pitäisikö koulujen seinien sijaan kuitenkin investoida siihen, mitä niiden sisällä tapahtuu? Onko suomalaisten lasten koulumenestyksen lasku seurausta siitä, että määrärahat on laitettu väärään koriin?

Suomen Pankin ennusteen mukaan inhimillisen pääoman kasvu pysähtyy maassamme 2040-luvulla ja supistuu sen jälkeen väestön ja koulutuksen kehityksen vuoksi.

Elintarviketeollisuusliiton viesteissä tuleville kuntapäättäjille korostetaan, että joukkoruokailun kehittämiseen on varmistettava riittävät määrärahat laadukkaita ja vastuullisia ruokahankintoja varten. Päättäjiltä vaaditaan sitoutumista resurssien turvaamiseen ja suunnittelun pitkäjänteisyyteen.

Riittävän suuret määrärahat mahdollistavat kouluruokailun kehittämisen niin, että se tukee lasten ja nuorten hyvinvointia, kestävää kehitystä ja huoltovarmuutta.

Lue lisää Laboren ja opetushallituksen sivuilta!