Maaliskuun lopulla järjestetty ruoka-alan vaalipaneeli kokosi yhteen poliittisen kentän laajasti – ja loi vahvan yhteisen viestin: ruoka koskettaa kaikkia. Keskustelussa nousivat esiin erityisesti julkiset hankinnat, osaajapula ja maankäytön kysymykset. Yksi teema toistui kaikessa – ruuan merkitys yhteiskunnalle on kiistaton.
”Ruoka-ala vaikuttaa koko yhteiskuntaan, kaikille toimialoille. Ruoka koskee meitä kaikkia. Se yhdistää meitä.” Näin kuvasi ruoka-alan merkitystä Päivittäistavarayhdistyksen toiminnanjohtaja Tuula Loikkanen avatessaan ruoka-alan vaalipaneelin maaliskuun lopulla Helsingissä.
Alkusanat saivat vahvistusta keskustelussa, jossa mielipiteitään vaihtoivat kansanedustaja Christoffer Ingo (RKP), varapuheenjohtaja Jouni Jussinniemi (Vas.), varapuheenjohtaja Silja Keränen (Vihr.), kansanedustaja Teemu Kinnari (Kok.), kansanedustaja Antti Kurvinen (Kesk.), kuntavaaliehdokas Iina Mattila (KD), kansanedustaja Jani Mäkelä (PS), kansanedustaja Piritta Rantanen (SDP).
Ruoka-alalle tärkeät teemat eli julkiset hankinnat, osaajien saatavuus sekä alueiden käyttö kirvoittivat panelistit vilkkaaseen mielipiteiden vaihtoon. Mutta, jos keskustelun tiivistäisi yhteen sanaan, se olisi yhtenäisyys. Panelistit olivat yksimielisiä monessa ruoka-alalle tärkeässä asiassa.
Julkisissa ruokahankinnoissa tärkeiksi nähtiin paikallisuus, jäljitettävyys, turvallisuus sekä se, että tuontiruoka täyttäisi samat kriteerit mitä kotimaiselta tuotannolta vaaditaan. Julkisia hankintoja nähtiin myös tarpeelliseksi ohjata lainsäädännöllä. Moni panelisti mainitsikin, että odotukset hankintalain uudistuksesta ovat kovat.
Julkisen talouden haasteista huolimatta laadukkaan kouluruuan määrärahoista ei kukaan panelisteista ollut valmis tinkimään. Keskustelu siirtyikin nopeasti konkreettisiin keinoihin, joilla lapset ja nuoret saataisiin syömään koulussa tarjottava ruoka. Esimerkkiä siihen tarjottiin muun muassa Vöyriltä, jossa kouluruoka maistuu.
Ravitsemussuosituksissa panelisteja harmitti yksimielisesti se, että ympäristönäkökulma oli ajanut ohi kotimaisesta huoltovarmuudesta ja tuotanto-olosuhteiden erityispiirteistä.
Varautuminen nousikin paneelissa esiin taajaan. Myös puhuttaessa ruoka-alan työvoimasta ja osaamisesta.
Osaajapulan ratkaisemiseen panelistit peräänkuuluttivat muutoksia monella rintamalla ja aikajänteellä alkaen peruskouluista ja suomalaisesta koulutusjärjestelmästä. Suomalainen alkutuotanto ja elintarviketeollisuus tarvitsevat kuitenkin tekijöitä jo nyt, ei 10 tai 20 vuoden kuluttua. Siihen ratkaisuina pidettiin ensisijaisesti työperäistä maahanmuuttoa. Myös ruoka-ala näkyvyyden ja arvostuksen lisäämistä pidettään tärkeänä.
”Ilman ruokaa ei ole huoltovarmuutta, eikä hyvinvointia. Kuntapäättäjillä on ratkaiseva rooli ruoka-alan tulevaisuudessa.”
Kaavoitukseen ja ympäristöluvitukseen panelistit lupasivat nopeampia päätöksiä sekä maanomistajien ja yrittäjien ottamista mukaan hankkeisiin jo alkumetreillä. Kaavoituspäätösten katsottiin yksimielisesti kuuluvan kunnille, mutta ruoka-alaa silmällä pitäen tunnistettiin, että päätöksissä tarvitaan monialaista osaamista sekä alan tulevaisuuden mahdollisuuksien tunnistamista.
Ruoka-alan järjestöt ETL, MTK ja PTY järjestivät yhteisen vaalipaneelin nostaakseen esille ruoka-alan merkitystä kunnille ja kuntien mahdollisuuksia vaikuttaa alan menestykseen. Tilaisuuden tallenne on katsottavissa täällä.
Ajankohtaiset aiheet tarjottimella
Uutiskirjeemme kertoo elintarvikealan tärkeimmät kuulumiset