Ruoka-alan kehitystyö on paljon muutakin kuin reseptejä

Suomalaisen ruoka-alan tutkimus ja tuotekehitys ovat olleet maailmanluokkaa jo lähtien A. I. Virtasesta, jolle myönnettiin 1940-luvulla kemian Nobel-palkinto rehun säilöntään liittyvästä keksinnöstään. Perinteet ovat pitkät ja kasvun mahdollisuudet erinomaiset.

Tilastokeskuksen mukaan elintarvikeala tekee tällä hetkellä tki-toimintaa keskimäärin 120 miljoonalla eurolla vuosittain. Tutkimus- ja kehittämistoimintaa tehdään noin 300:ssa alan yrityksessä, joista valtaosa on pk-yrityksiä.

– Suomalainen elintarviketeollisuus investoi Euroopan mittakaavassa suhteellisesti eniten rahaa t&k:hon, Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Mikko Käkelä kertoo.

Ruoka-alan tki-toimintaa tehdään koko ruokaketjussa alkutuotannosta kauppaan. Merkittävä osa kehitystyöstä kohdistuu sivuvirtojen hyödyntämiseen, energian tehokkaampaan käyttöön, luonnon monimuotoisuuden ja kestävyyden entistä parempaan huomioimiseen ja tuotteiden terveellisyyteen.

Suomessa tutkitaan ja kehitetään parhaillaan muun muassa

• kauran kuorista valmistettavaa xylitolia,
• uuselintarvikkeita, kuten ilman hiilidioksidista tuotettavaa proteiinia,
• laboratoriossa tuotettavaa kaakaota sekä
• lehmän lannasta valmistettavia lannoitteita ja biokaasua.

Tutkimuksella kilpailukykyä

Aktiivinen tutkimus- ja kehitystoiminta vaikuttaa myös ruoka-alan kilpailukykyyn. Mikko Käkelä sanoo, että yritysten on innovoitava, jotta kilpailussa tuontituotteiden kanssa menestytään tulevaisuudessakin.

– Tuotekehitys mahdollistaa tuotteiden muokkaamisen vientimarkkinoille sopiviksi ja tukee viennin kasvua.

Tuottavan tki-toiminnan edellytys on Käkelän mukaan eheä toimintaympäristö. Kaikki lähtee siitä, että yrityksellä on positiiviset näkymät ja uskoa tulevaan. Perusasioiden tulee olla kunnossa ja poliittisen ympäristön sekä sääntelyn investointeihin kannustavaa.

– Tki-toiminta on investointi toiminnan kehittämiseen, ja kuten muutkin investoinnit, se vaatii jatkuvuutta ja ennakoitavuutta.

Kasvavaa t&k-rahoitusta kohdennettava järkevästi

Suomi on asettanut tavoitteekseen kasvattaa t&k-rahoituksen osuutta bkt:stä merkittävästi, neljään prosenttiin. Kaksi kolmasosaa rahasta tulee yrityksiltä.

Elintarviketeollisuusliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Jukka Ihanus sanoo, että kun valtio tekee merkittävän lisäyksen, yrityksetkin uskaltavat tehdä omia panostuksiaan.

– Tämä koskee tuoreen hallitusohjelman mukaan myös ruoka-alaa.

Elintarvikealan liikevaihto oli reilut 13 miljardia, josta viennin osuus reilut 2 miljardia. Viennissä on paljon kasvun mahdollisuuksia, mutta ruoka-alalla se tapahtuu tyypillisesti kotimarkkinan kautta.

Kasvavan t&k-rahoituksen kohdentamisessa olisi tunnistettava ruoka-alan potentiaali ja merkitys. Rahoitusta olisi kohdennettava perustutkimukseen, yritysten – myös pk-yritysten – soveltavaan tutkimukseen sekä koko ruokaketjun innovaatiotyöhön alkutuotannosta alkaen.

Osaajat arvossaan

Tki-toiminta on ihmisintensiivistä, ja valtaosa tki-kuluista tuleekin henkilöstöstä. Osaajia tarvitaan läpi linjan. Huippututkimuksen lisäksi AMK-tasoinen osaaminen on ruoka-alan tki-toiminnan kannalta tärkeää.

– Korkeakouluissa pitää olla riittävästi alan aloituspaikkoja. Yhteistyön yritysten ja korkeakoulujen kesken on oltava tiivistä ja ulkomaisten osaajien maahantulo on tehtävä mahdollisimman sujuvaksi lupaprosesseja myöten, Jukka Ihanus listaa.

Hän korostaa, että yritykset kaipaavat sääntelyltä pitkäjänteisyyttä. Tuotekehitys ja innovointi voivat kestää vuosia tai jopa vuosikymmeniä.

– Huonoin lopputulos olisi todeta, että uusi ratkaisu ei pääsekään markkinoille, kun sitä ei ole tehty perinteisellä tavalla ja lainsäädäntö laahaa jäljessä.

– Toiveena on, että lainsäädäntö ja sääntely olisivat joustavia ja ne tunnistaisivat myös uudet innovaatiot. Suomalaisella ruoka-alalla on paljon annettavaa, kun vain puitteet mahdollistavat kehittämisen perinteen jatkumisen.

Juttu on julkaistu MustReadin Ruoka & Juoma -uutiskirjeessä 20.6.2023
Kuva: Paulig