Ruoka-ala valjastaa datan voiman käyttöönsä

Datan roolin vahvistuminen yritysten kilpailutekijänä haastaa kaikkia aloja uuteen ajatteluun, myös ruoka-alaa. Datan hyödyntämiseen sisältyy suurta muutosvoimaa, joka mahdollistaa kasvua ja uutta liiketoimintaa.

Jotta ruokayritykset pystyisivät navigoimaan muuttuvassa toiminta- ja sääntely-ympäristössä ja vastaamaan asiakkaiden ja kuluttajien kasvaviin tietotarpeisiin, ruokaketjusta tarvitaan yhä enemmän yhdenmukaista ja todennettavissa olevaa dataa.

Se taas edellyttää koko ketjulta yhteistyötä, jotta tieto kulkisi järkevin kustannuksin molempiin suuntiin eli alkutuotannosta elintarviketeollisuudelle, kaupalle, ruokapalveluihin ja kuluttajille sekä toisin päin.

Ruoka-alalta löytyy valtavasti datan lähteitä ja niiden määrä kasvaa entisestään.

Maatiloilla dataa tuottavat esimerkiksi työkoneet ja lypsyrobotit. Elintarviketeollisuudessa, päivittäistavarakaupassa, ruokapalveluissa ja logistiikassa datan lähteitä ovat muun muassa tuotantolinjojen koneet, mittalaitteet, tuotannon suunnittelu- ja seurantajärjestelmät, tilaus- ja varastojärjestelmät sekä niiden ohjelmistot. Dataa esimerkiksi sääilmiöistä on saatavilla satelliiteista.

Uudet tuotteet, palvelut ja liiketoimintamallit perustuvat eri lähteistä saatavan datan tehokkaaseen hyödyntämiseen. Hyvä esimerkki kasvun vauhdittamisesta on liiketoiminnan laajentaminen kaupallistamalla yritysten laitteiden tuottamaa dataa.

Elintarviketeollisuusliitto on tunnistanut digitalisaation ja datan keskeiseksi teemaksi strategiassaan.

Miten edistää digitalisaatiota ja datataloutta ruoka-alan parhaaksi? Mitä pitää ymmärtää digimurroksesta, sen laajuudesta ja ruoka-alalle tarjoamista mahdollisuuksista? Millaista tulevaisuutta suomalainen elintarvikeala haluaa yhdessä tavoitella?

Vastauksia näihin kysymyksiin haetaan jo käynnissä olevalla tiekarttatyöllä, jonka lopputuloksena digitalisaation ja datan laaja kokonaisuus selkeytyy ja kuva ruoka-alan tulevaisuudesta hahmottuu.

Tiekarttaan kirjataan yhdessä jäsenyritysten kanssa työstetyt, koko toimialaa koskevat tavoitteet. Lisäksi kirkastetaan, mikä on Elintarviketeollisuusliiton, jäsenyritysten ja sidosryhmien rooli digitalisaation ja datatalouden vaikuttamistyössä.

Valtaosa ruokayrityksistä hyödyntää jo dataa nykyisen liiketoimintansa kehittämiseen. Niillä on dataan erikoistunutta henkilöstöä, digitalisaatio- ja datasuunnitelma tai jopa datastrategia. Dataliiketoimintaan sisältyviä kasvumahdollisuuksia on kuitenkin käyttämättä vielä runsaasti.

Datasta ja digistä puhuttaessa ei voi ohittaa Euroopan datastrategian vauhdittamaa uuden sääntelyn tulvaa.

Uusi sääntely asettaa yrityksille uusia velvollisuuksia, mutta tuo myös oikeuksia ja mahdollisuuksia saada enemmän dataa käyttöön. Toimiva sääntely on välttämätöntä, jotta voidaan rakentaa reilumpaa datataloutta.

Liika ja liian tiukka sääntely kuitenkin jarruttaa datatalouden etenemistä ja siten esimerkiksi ruoka-alan kasvua. Tällainen sääntely aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia datan hyödyntämiselle ja tukahduttaa uusien innovaatioiden synnyn. Lainsäädäntö tulee myös monimutkaistumaan.

Elintarviketeollisuusliitossa haluamme huolehtia siitä, että tarvittava tieto digi- ja datakysymyksiin liittyvästä sääntelystä on ajoissa jäsenyritystemme saatavilla. Haluamme olla vaikuttamistyössä askeleen edellä ja mukana muovaamassa sääntelyn suuntaviivoja edistääksemme koko toimialan digitalisaatiota ja datataloutta.

Otetaan siis yhdessä haltuun datan muuttava voima ja tasoitetaan tietä tulevaisuudelle, jossa säädösten vaatimukset, kuluttajien ja asiakkaiden tietotarpeet ja kasvu kulkevat käsi kädessä.