Ravitsemustieteilijöillä on näppinsä pelissä – myös teollisuudessa
Kirjoittanut: Marleena Tanhuanpää
Julkaistu:
Kirjoittanut: Marleena Tanhuanpää
Julkaistu:
Ravitsemus saa tieteenalana ansaitsemaansa huomiota marraskuussa vietettävällä Ravitsemusviikolla. Ravitsemusterapeuttien yhdistyksen ja Suomen ravitsemustieteen yhdistyksen tempaus tekee aihetta tutuksi nostamalla esiin ajankohtaista tutkimusta ja ravitsemustieteilijöiden arvokasta työtä yhteiskunnassamme.
Myös elintarviketeollisuus tuntee ravitsemustieteilijöiden ja -tieteen suuren arvon. Ravitsemusnäkökohdat otetaan huomioon tuotekehityksessä, sillä terveellinen ravitsemus kiinnostaa kuluttajia laajasti.
Työtehtävissäni Elintarviketeollisuusliitossa olen nähnyt valtavasti esimerkkejä yritysten työstä terveellisten elintarvikkeiden eteen. Olen myös oppinut, kuinka moninaisia asioita elintarviketta valmistettaessa on otettava huomioon.
Esimerkiksi sokeria tai rasvaa ei noin vain vähennetä, vaan on myös mietittävä, mitä pannaan tilalle. Muutokset vaikuttavat tuotteen rakenteeseen, makuun tai vaikkapa säilyvyyteen. Kuluttajan on hyväksyttävä muutokset, jotta elintarvike valittaisiin ostoskoriin seuraavallakin kauppareissulla.
Tuotekehityksessä joudutaan ottamaan huomioon myös tuotteen tekniset ominaisuudet jalostusprosessissa, raaka-aineiden saatavuus ja laatu, hinta, alkuperä, ympäristönäkökulmat ja niin edelleen. Mikä on yhdelle kuluttajalle keskeinen valintakriteeri, toiselle se on yhdentekevä.
Pienetkin muutokset usein kulutettavissa elintarvikkeissa vaikuttavat voimakkaasti esimerkiksi sokerin, rasvan tai suolan saantiin väestötasolla. Tuotteisiin voidaan myös lisätä hyvää tekeviä ainesosia, kuten kuitua. Näin vaikutetaan niidenkin kuluttajien ravitsemukseen, jotka eivät itse ole asiasta kovin kiinnostuneita.
Olemme Suomessa onnellisessa asemassa, koska tarjolla on laaja valikoima erilaisia elintarvikkeita erilaisiin tarkoituksiin ja tilanteisiin. Lukemattomia uutuuksia, kokonaan uusia tuotteita tai markkinoilla jo olevien tuotteiden versioita, löytyy kauppojen valikoimista kaikissa tuoteryhmissä.
Elintarviketeollisuutta ohjaavat toimialana samat markkinatalouden realiteetit kuin muitakin toimialoja. Ruokakaupassa hyllytilaa on rajallisesti, ja tuote katoaa nopeasti valikoimasta, jos sitä ei osteta. Kuluttajat antavat nykyisin herkästi palautetta valmistajalle, jos omaa suosikkituotetta ei enää löydykään tai juuri heille sopiva vaihtoehto puuttuu valikoimasta.
Siis melkoista tasapainoilua, jossa myös ravitsemustieteen osaaminen on avainasemassa.
Työpöydälläni olivat juuri kommentoitavana uudet suositukset korkeakouluopiskelijoiden ruokailusta. Ne pitävät sisällään tärkeää asiaa ravitsemussuositusten käytännön toteutuksesta erittäin laajassa kohderyhmässä. Hyvien tottumusten, valintojen ja ruokahävikin hallinnan halutaan kantavan läpi elämän.
Suositusta lukiessani palasin taas kerran tunnustettuun ja yksinkertaiseen perusasiaan, joka unohtuu helposti klikkejä keräävässä dieettihömpässä tai mustavalkoisissa ravitsemusideologioissa. Nimittäin kohtuuteen kaikessa ja monipuoliseen ruokavalioon. Uusien suositusten tärkeä viesti kuuluu: Vain syöty ateriakokonaisuus edistää opiskelukykyä, jaksamista ja hyvinvointia.
Omaan ostoskärryyni valitsen paljon kasviksia niin tuoreena kuin pakasteena, hedelmiä, leipää, erilaisia maitotuotteita, sopivasti lihaa, kaurapuuroaineksia, kananmunia ja rypsiöljyä. Mutta löytyy sieltä sattumiakin eli ruokapyramidin huipun herkkuja.
Perheeni vaikuttaa ruokapöydän ääressä kohtalaisen tyytyväiseltä ja tasapainoiselta (ajoittain pohjaan palaneista aterioista huolimatta). Ruoka on ilomme, ei ahdistuksen aihe!
Kirjoittaja on kaikenlaisen kohtuuden ystävä.
Kuva: 123rf
Uutiskirjeemme kertoo elintarvikealan tärkeimmät kuulumiset