Ravintoloiden avaamisella on paljon suurempi merkitys koko elintarvikeketjulle kuin äkkiseltään voisi päätellä. Kuluttajien valinnanvapaus paranee, etenkin pienissä elintarvikeyrityksissä tuotanto pääsee vauhtiin ja riski kilpailun heikentymisestä ravintola-alalla pienenee.
Elintarvikeketjun työpaikat ja investoinnit ovat riippuvaisia siitä, miten halukkaita kuluttajat ovat kuluttamaan Suomessa valmistettuja elintarvikkeita sekä kotimaassa että kansainvälisesti.
Ravintoloiden sulkeminen take away -myyntiä lukuun ottamatta koronaviruksen leviämisen estämiseksi merkitsi samalla huomattavalle osalle elintarvikeyrityksiä tuotteiden kysynnän loppumista. Kuluttajille sulkeminen näkyi valinnanvapauden merkittävänä rajoittamisena.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) tuoreen selvityksen mukaan noin 60 prosenttia kuluttajista arvioi tällä hetkellä käyttävänsä vähemmän rahaa esimerkiksi ravintoloihin ja kahviloihin kuin normaalioloissa. Toisaalta kuluttajat ovat lisänneet päivittäistavarakaupan tuotteisiin käyttämäänsä rahamäärää.
KKV arvioi lisäksi, että patoutunut kysyntä purkautuisi ravintoloita koskevien rajoitusten ja kokoontumisrajoitusten poistuttua ja palaisi osin ennalleen. Mitä epävarmemmaksi kotitaloudet kuitenkin oman taloustilanteensa kokevat, sitä mahdollisempaa on, että kulutus ei palaa täysin ennalleen.
Liikevaihtoa menetetään miljoonakaupalla
Elintarvikeketjun rahavirtoja eli elintarvikkeisiin käytettävien kokonaiskulutusmenojen jakautumista ketjun eri toimijoiden kesken voidaan tarkastella ns. rahavirtalaskelmalla.
Menetelmä on kehitetty Pellervon taloustutkimuksessa PTT:ssä, jonka vt. tutkimusjohtaja Hanna Karikallio käy blogikirjoituksessaan läpi ravintolaruuan osuutta ruuan kokonaiskulutusmenoista ja ravintoloiden sulkeutumisen vaikutuksia ketjun muihin osiin.
PTT:n mukaan elintarviketeollisuuden liikevaihdosta vuonna 2018 hieman yli 1,5 miljardia euroa kertyi elintarvikkeiden myynnistä ravintoloille. Kuukauden pituinen ravintoloiden sulku on siis karkeasti arvioiden vähentänyt elintarviketeollisuuden liikevaihtoa yli 130 miljoonalla eurolla.
Vaikeinta pienemmillä ja ravintola-alaa palvelevilla yrityksillä
ETL:n jäsenyrityskyselyn mukaan suurinta taloudellista vahinkoa on aiheutunut yrityksille, joiden pääasiallinen asiakaskunta on ravintolasektorilla. Toukokuun alkupuolella tehty kysely paljasti myös, että pienet ja keskisuuret yritykset ovat haavoittuvampia kuin suuret. Selviytyäkseen kriisistä pienempien yritysten on useammin turvauduttava äärimmäisiin keinoihin, kuten irtisanomisiin.
Koronapandemia on kolhinut elintarviketeollisuuden kaikkia toimialoja. Tuotanto kuitenkin toimii kaikilla sektoreilla, kiitos aisoissa pysyneiden sairauspoissaolojen, yritysten saumattoman yhteistyön asiakkaiden kanssa, molemminpuolisen joustamisen, henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimisen sekä hyvän valmiussuunnittelun.
Vaikka elintarvikeyritykset ovat tottuneet sopeutumaan rajuihinkin muutoksiin kysynnässä ja toimintaympäristössä sekä löytämään keinot niistä selviämiseen, tulevaisuuden epävarmuus huolestuttaa yrityksiä.
Hallituksen toimet vähentävät riskiä ravintola-alan keskittymisestä
Hallituksen esitys ravintoloiden tukipaketista tulee todelliseen tarpeeseen myös elintarviketeollisuutta ajatellen. Kuluttajakysynnän elpyminen sekä ravintoloiden ja kahviloiden avautuminen nopealla aikataululla ovat kriittisen tärkeitä koko elintarvikeketjulle. Kuluttajien luottamuksen vahvistamisella on entistäkin suurempi merkitys, koska työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan matkailukysynnän palautumiseen kuluu vielä aikaa.
Ravintoloiden avaaminen vähentää myös riskiä yritystoiminnan keskittymisestä alalla. Kuten elintarviketeollisuudessa, myös ravintola-alalla pienempien yritysten kriisinsietokyky on heikompi. Ravintolakysynnän toipuminen on olennaista siten myös ravintolasektorin yritysten välisen kilpailun terveenä säilymiseksi ja kuluttajien valinnanmahdollisuuksien takaamiseksi.
Elintarviketeollisuuden kyky tuottaa lisäarvoa säilytettävä
Elintarvikeyritykset tuottavat tuotteita ja palveluja kuluttajia varten. Yritykset kuuntelevat tarkasti kuluttajien toiveita ja tarpeita ja reagoivat niihin nopeasti. Suomalainen elintarviketeollisuus panostaa tutkimukseen ja kehittämiseen suhteellisesti eniten euroja Euroopassa.
TKI-toimintaan satsaamisen soisi jatkuvan, sillä suurin lisäarvo elintarviketeollisuudessa syntyy immateriaalisista toiminnoista eli tuotekehityksestä, brändeistä, myynnistä ja markkinoinnista.
Ilman brändejä ja innovaatiotoimintaa elintarviketeollisuuden kansainvälinen kilpailukyky heikkenee ja elintarvikkeisiin käytettävät kokonaiskulutusmenot pienenevät. Sillä puolestaan on suora yhteys elintarvikeyritysten mahdollisuuksiin vaikuttaa maatalouden kannattavuuden parantumiseen.
Kaikki keinot on hyödynnettävä kulutuskysynnän lisäämiseksi ja kuluttajan valinnanmahdollisuuksien parantamiseksi. Elintarviketeollisuus vaikuttaa maa- ja metsätalousministeriön yhteydessä toimivassa Yhteinen ruokapöytä -keskustelufoorumissa, joka on esittänyt ruuan arvonlisäveron alentamista väliaikaisesti 10 prosenttiin.
Elintarviketeollisuudelle koronasta toipuminen edellyttää myös poikkeusolojen työmarkkinajoustojen jatkumista siihen asti, kun tarvetta on. Myös elintarvikevientiä, elintarviketeollisuuden ympäristötavoitteiden jalkauttamista ja innovaatiotoimintaa tukevia toimia tarvitaan edelleen.
Kuva: Mostphotos
Lue seuraavaksi nämä
Siirry uutishuoneeseen
Ajankohtaiset aiheet tarjottimella
Uutiskirjeemme kertoo elintarvikealan tärkeimmät kuulumiset