Tiedote

Ponnisteluja elintarvikeviennin kasvattamiseksi pitää jatkaa

Julkaistu:

Suomesta vietiin ruokia ja juomia viime vuonna 1,62 miljardilla eurolla. Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli reilut kymmenen prosenttia. Neljä suurinta vientituoteryhmää olivat maitojalosteet, juomat, lihatuotteet sekä suklaa ja makeiset. Vienti suuntautui etenkin Ruotsiin, Viroon, Venäjälle, Ranskaan ja Tanskaan.

Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Pia Pohja on tyytyväinen viennin vauhdittumiseen. Suomalainen ruoka herättää kiinnostusta maailmalla ja yritykset ovat löytäneet uusia markkinoita sekä EU-alueelta että Kaukoidästä. EU-maiden osuus elintarvikeviennistä oli viime vuonna 63 prosenttia.

– Elintarvikeyritysten sinnikkäät ponnistelut viennin eteen tuottavat tulosta. Unohtaa ei myöskään sovi viranomaisten panosta. Eläinperäisten tuotteiden vienti EU:n ulkopuolelle vaatii lupia, mikä tekee viennistä haastavampaa. Suomen viranomaiset ovat tehneet kovasti töitä lupien ja vaatimusten selvittämisessä, ja siltä suunnalta on varmasti avautumassa vielä lisää vientimahdollisuuksia.

– Suomen vahvuuksia elintarvikeviennissä ovat puhtaus ja turvallisuus. Suomi menestyy tuotantotavoissa, joita maailmalla arvostetaan yhä enemmän. Antibiootteja ja torjunta-aineita ei juuri käytetä eikä meillä esiinny salmonellaa. EU-maiden joukossa Suomi juoksee etumatkalla, koska maassamme on tehty vuosikymmenten ajan määrätietoista työtä ruuan koko arvoketjun laadun ja vastuullisuuden kehittämiseksi, Pia Pohja sanoo.

Hyvistä kasvuluvuista huolimatta elintarviketeollisuuden liikevaihdosta vasta 15 prosenttia syntyy viennistä, loppu 85 prosenttia tehdään kotimarkkinoilla. Koska kotimarkkinat kasvavat hitaasti, vientiä pitää lisätä.

Pia Pohjan mukaan viennin hyvän vedon turvaamiseen tarvitaan monipuolisia toimia. Suomalaisen ruuan tunnetuksi tekeminen vie aikaa.

– Yritysten kannattaa kehittää koko ajan tuotteitaan ja brändejään vientiä silmällä pitäen. Kohdemaaselvitykset auttavat ymmärtämään syvällisemmin vientimaiden kuluttajien tarpeita. Tavoite on, kuten kaikilla toimialoilla, että Suomesta vietäisiin mahdollisimman pitkälle jalostettuja elintarvikkeita, joiden jalostusarvo jää kotimaahan.

– Food from Finland -vientiohjelman kehittämiselle ja lupaviranomaisille on taattava riittävät resurssit. Yrityksille apua kansainvälistymiseen tarjoavan BusinessFinland-verkoston palveluja pitää kehittää ottamaan paremmin huomioon, missä vaiheessa vientiä eri yritykset ovat. Yritykset ovat toivoneet selkeää ruokaviennin maabrändiä, Pia Pohja luettelee.

Elintarvikeviennin kasvuun on kiinnitetty huomiota myös koulutustarjonnassa. Ensi syksynä Mikkelissä aloittaa uusi elintarvikeviennin amk-koulutusohjelma. Se on askel oikeaan suuntaan, sillä yritysten mukaan osaamisen puute nousee usein esiin vientiasioissa.

Jaa artikkeli

Ajankohtaiset aiheet tarjottimella

Uutiskirjeemme kertoo elintarvikealan tärkeimmät kuulumiset