Pohjoismaiset ravitsemus­suositukset luovat pohjan kansalliselle jatkotyölle vuoropuhelussa elintarvike­teollisuuden kanssa

Ravitsemussuositusten tavoitteena on parantaa väestön terveyttä ohjaamalla ihmisiä ravitsemuksellisesti terveellisiin ruokavalintoihin. Tuoreet pohjoismaiset ravitsemussuositukset esittävät nyt ensimmäistä kertaa tieteellisiä suosituksia siitä, millainen ruokavalio on hyväksi sekä ihmisten terveydelle että ympäristölle. Uudet suositukset ohjaavat aiempaa vahvemmin kasvipohjaisten tuotteiden suosimiseen.

– Kasvipohjaisten ruokien lisääminen ruokavalioon ei tarkoita pelkästään kasvipohjaista ruokavaliota. Monipuolinen ruokavalio on edelleen pätevä ohjenuora terveelliseen ravitsemukseen, kuten suosituksissakin todetaan, Elintarviketeollisuusliiton johtaja Marleena Tanhuanpää sanoo.

Kasvipohjaisten tuotteiden lisäämiseen tuoreissa suosituksissa ohjaavat sekä terveydelliset että ympäristölliset syyt. Ympäristövaikutusten näkökulmasta iso merkitys on kuitenkin myös sillä, missä ja miten elintarvikkeet ja niiden raaka-aineet tuotetaan.

Suomalainen elintarviketeollisuus tekee osansa kasvaakseen kestävästi ja hyödyntääkseen älykkäästi puhtaat raaka-aineet, pohjoiset tuotantoalueet ja kasvuolosuhteet sekä korkeatasoisen ravitsemusosaamisen.

– Pohjoismaissa on erinomaiset kasvuolosuhteet kestävään ja monipuoliseen ruuantuotantoon. Panostamalla niihin voimme tarjota kuluttajille monipuolisia vaihtoehtoja ja kantaa samalla vastuuta paitsi omasta myös globaalista ruokaturvasta. Yksipuoliseen ruuantuotantoon liittyy myös riskinsä, Tanhuanpää muistuttaa.

Elintarvikeyritykset tekevät jatkuvasti tutkimusta, tuotekehitystä ja innovointia niin ympäristön, sosiaalisen kuin taloudellisen vastuun edistämiseksi. Myös työtä eläinperäisen tuotannon ympäristövaikutusten pienentämiseksi tehdään kunnianhimoisesti.

Ravitsemussuositukset raamittavat elintarvikkeiden tuotekehitystä

Ruokia ja juomia valmistavien yritysten tärkeä tehtävä on tarjota ihmisille vaihtoehtoja terveellisen ja itselle sopivan monipuolisen ruokavalion koostamiseen eri elämäntilanteissa. Elintarvikealalla hyvinvointia tukevien tuotteiden runsas valikoima on vahva valttikortti.

– Ravitsemusvastuu kuuluu yhä useamman kotimaisen elintarvikeyrityksen strategiaan ja yritysten yksi tärkeä tehtävä onkin tutkitun ravitsemustiedon soveltaminen käytäntöön, Tanhuanpää kuvaa.

Alalla odotetaan mielenkiinnolla kansallisten suositusten päivitystä uusien pohjoismaisten suositusten jälkeen.

– Yritykset arvostavat ravitsemussuosituksia erittäin korkealle ja huomioivat ne tuotekehityksessään. Aktiivinen vuoropuhelu viranomaisten ja elintarviketeollisuuden välillä edistää suosituksiin sitoutumista kuluttajien valintojen tueksi. Teollisuus tuntee kuluttajien tarpeet, tuotteiden valmistuksen ja huoltovarmuusnäkökulmat, Tanhuanpää kertoo.

Ravitsemustiedon ja -suositusten lisäksi yritysten tuotekehitystä ohjaavat kuluttajien toiveet ja mieltymykset. Kilpailu markkinoilla on kovaa: uusia tuotteita tulee jatkuvasti ja vain murto-osa niistä pysyy kaupan valikoimissa. Kilpailussa menestyäkseen terveellisen ja kestävän tuotteen täytyy myös maistua kuluttajille.

– Kuluttajan täyttäessä ostoskoriaan terveellisyys tai kestävyys kipuavat vain harvoin kriteereinä yli maun, Tanhuanpää muistuttaa.

Lisää eri tieteenalojen yhteistyötä

Ruoan terveellisyyden ja ympäristövaikutusten huomioon ottaminen ei ole elintarviketeollisuudelle uusi asia. Elintarviketeollisuuden tutkimusstrategian mukaan eri kuluttajaryhmien tarpeisiin tarkoitettujen elintarvikkeiden kehittämisen täytyy nojautua entistä vahvemmin tutkittuun ja selkeästi todennettavaan tietoon ruuan terveys- ja ympäristövaikutuksista. Myös haasteet tietojen todentamisessa ja vertailussa eri tuotteiden kesken ovat tuttuja.

– Ruuan terveys- ja ympäristövaikutusten todentamiseksi tarvitaan lisää yhteistyötä eri tieteenalojen, kuten ravitsemustutkimuksen, lääketieteen, elintarviketeknologian sekä kuluttajien hyvinvointia koskevan tutkimuksen kesken, Tanhuanpää sanoo.

Yritykset ovat sitoutuneet ja tehneet jo pitkään tutkimusta ruuan terveellisyydestä ja ympäristövaikutuksista sekä osallistuneet tieteen rahoitukseen, kuten julkiset rahoittajat niiltä useimmiten edellyttävät.

– Elinkeinon ja tiedeyhteisön tiiviimpi yhteistyö edistäisi nykyistä paremmin ihmisten terveyttä Suomessa. Samalla vältettäisiin tieteellisen tutkimuksen ja yritysten tekemän tutkimuksen eriytyminen, Tanhuanpää sanoo.

Murroksessa oleva ruoka-ala haluaa vastata ilmastonmuutoksen asettamiin haasteisiin ja kuluttajien muuttuviin tarpeisiin. Sitä varten yritykset tuottavat uutta tietoa ja tekevät kehitystyötä nopealla tahdilla. Esimerkiksi tietoa tuotteiden elinkaarenaikaisista ympäristövaikutuksista tulee koko ajan lisää. Alan kehitystyö ja tiedon päivittyminen tuleekin huomioida myös ravitsemussuositusten päivityssyklien välillä.