Pitääkö Suomessa varautua valtakunnalliseen sähkökatkoon?

Huoltovarmuuteen liittyvien harjoitusten ja seminaarien järjestäminen kuuluu olennaisena osana työhöni elintarviketeollisuuspoolin valmiuspäällikkönä.

Elintarviketeollisuuspooli on yksi valtakunnallisen huoltovarmuusorganisaation 20 poolista. Sen toiminnan tavoitteena on, että elintarviketeollisuus säilyisi toimintakykyisenä ja pystyisi valmistamaan ruokaa ja juomaa vaikeissakin häiriötilanteissa.

Tänä keväänä työlistallani on ollut perehtyminen skenaarioihin, joissa Suomessa tapahtuisi laaja alueellinen tai valtakunnallinen sähkökatko.

Mitä siitä seuraisi? Lamaantuisiko yhteiskuntamme täysin, varsinkin jos kyseessä olisi koko maan kattava sähkökatko? Valo, lämpö, vesi, ruoka ja polttoaineet ovat nykyään kaikki sähkön varassa. Voisiko näin vakavaa häiriötilannetta edes tapahtua?

Suomessa on selvitty tähänastisista sähkönjakelun häiriötilanteista verrattain hyvin. Ihmisillä ja eläimillä on ollut tukalaa esimerkiksi tykkylumen takia Kainuussa, mutta ruuan tuotanto ei ole juuri kärsinyt. Olemme palautuneet toimintakykyisiksi ja ottaneet opiksi poikkeustilanteista.

Sen sijaan mittakaavaltaan huomattavasti kohtalokkaampi ja seurauksiltaan valtavan laaja olisi valtakunnallinen sähkökatko. Tällainen häiriötilanne nähdään usein niin kaukaisena ja epätodennäköisenä vaihtoehtona, ettei sellaiseen kannata tai edes voi varautua. Ihmisille olisi kuitenkin saatava ruokaa kaikissa olosuhteissa!

Tilanteen haastavuus ei voi olla perusteena siihen, että jätetään tekemättä arviointia ja varautumistyötä. Emme voi olettaa, että sähköä tulee töpselistä ja vettä hanasta aina. Varautua pitää ennakkoon, sillä vasta tilanteen käynnistyttyä ei ole enää mitään riittävää tehtävissä. On tärkeää, että tällainenkin häiriötilanne tiedostetaan ja tunnustetaan mahdolliseksi.

Valtakunnalliseen sähkökatkoon varautuminen ei onnistu pelkästään Huoltovarmuusorganisaation työntekijöiden ponnistuksin eikä sitä myöskään voi jättää yritysten vastuulle. Varautumiseen tarvitaan investointeja varavoimaratkaisuihin, sopimista, yhteisiä päätöksiä ja selkeitä suuntaviivoja.

Laajat sähkökatkot eivät ole ”maailmanlopun skenaarioita”, vaan niitä on koettu useissa maissa.

Esimerkiksi Kanadan Quebecissä riehui vuonna 1998 poikkeuksellisen voimakas, viisi päivää kestävä talvimyrsky, joka katkoi sähköt noin 4,5 miljoonalta ihmiseltä. Osalla sähköt olivat poissa viikkojen ajan. Kanadassa ei uskottu, että mihinkään noin vakavaan poikkeustilaan olisi jouduttu eikä siihen ollut varauduttu.

Suomen kantaverkkoyhtiön mukaan valtakunnallinen sähkökatko on epätodennäköinen, mutta mahdollinen. Katkon taustalla saattaisi lisäksi olla jokin muu vakava häiriö tai poikkeusolojen tapahtuma, jolloin tilanteen haastavuus vain lisääntyisi. Elämme parhaillaan niin suurten muutosten äärellä, ettemme ehkä osaa edes kuvitella kaikkia mahdollisia häiriötilanteita. Digitalisaatio ja kaikkien toimintojen riippuvuus toimivista tietoliikenneyhteyksistä lisää riippuvuutta sähkönjakelun varmuudesta.

Kenen siis pitäisi varautua? Mielestäni kaikkien. Ensi sijassa, ja näin nyt tapahtuukin, kantaverkkoyhtiön, voimalaitosten ja sähkönjakeluyhtiöiden, jotta laajamittaista tai valtakunnallista sähkökatkoa ei pääse tapahtumaan.

Myös kansalaisten ja pelastusviranomaisten pitää varautua. Entä elintarviketuotannon? Luken selvityksen mukaan maatilat voisivat osittain jatkaa tuotantoaan vakavan sähkönjakeluhäiriön aikana. Elintarviketeollisuusyrityksillä on joitakin omia voimalaitoksia, joita voitaisiin mahdollisesti käynnistää tuotannon jatkamiseksi.

Kantaverkon häiriöstä johtuva erittäin laaja alueellinen sähkökatko lamauttaisi osan Suomesta. Sitä varten on tärkeää tarkastella ennakolta, millainen yhteistoiminta on mahdollista häiriötilanteen aikana. Jollakin tavalla ihmisille pitäisi saada ruokaa, sillä tilanne voisi pitkittyä.

Erityisesti laajan sähkökatkon aikana koko ruokaketjun yhteistyö ja kokonaiskuvan ymmärtäminen ovat elintärkeitä. Alkutuotannon ja teollisuuden varautumistoimien lisäksi myymälöiden ovet olisi saatava pysymään auki. Me kaikki syömme joka päivä ja ruuan saatavuudella on erityinen merkitys kriisinsietokykyyn.