Mikko Käkelä: Ruokaketjun elinvoima varmistetaan yhteistyöllä

Ruuan hinnasta on keskusteltu viime kuukausina vilkkaasti. Tutkimuslaitokset, muun muassa Pellervon taloustutkimus PTT ja Maailmanpankki, ovat tuoneet esiin ruuan kuluttajahintaan kohdistuvia poikkeuksellisia nousupaineita.

Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Mikko Käkelä sanoo, että kuluttajahintojen nousun taustalla on useita tekijöitä.

– Sieltä löytyvät alkutuotannon pitkäaikaiset kannattavuushaasteet ja viime vuoden vaikeat sääolot. Myös energian, pakkausmateriaalien, polttonesteiden, raaka-aineiden ja lannoitteiden hinnat ovat nousseet. Koronapandemian jäljiltä globaali logistiikkaketju kohtaa haasteita.

Tuotantokustannusten kasvavaa nousupainetta ei Suomessa ole toistaiseksi päästy purkamaan markkinoille tehokkaasti.

Tilastokeskuksen mukaan tuotantokustannukset ovat nousseet selvästi kuluttajahintoja voimakkaammin. Ruokaketjun sopimusten neuvotteluaikatauluista johtuvista syistä syksyn kustannuspaineet eivät olleet ehtineet siirtyä hintoihin, kun sota Ukrainassa loi jo lisää painetta.

Edellä mainituista syistä ruokakorin hinnan on ennustettu nousevan merkittävästi sekä Suomessa että muissa maissa. Käkelä korostaa, että ruuan hamstraamiseen ei kuitenkaan ole syytä.

– Ruoan tuotanto ja arvoketju ovat Suomessa hyvin hoidettuja. Maamme on ruuan osalta keskimäärin 80-prosenttisesti omavarainen, joissakin tuotteissa jopa täysin. Pandemian aiheuttaman poikkeustilanteen aikanakaan ruuasta ei tullut Suomessa puutetta.

Joustavuutta tarvitaan lisää

Ruoka-alan toimijoiden maaliskuussa julkaistussa selvityksessä todettiin, että ruokaketju on Suomessa tarpeettoman jäykkä nopeissa muutostilanteissa. EU-maissa reagointiaika kustannusmuutoksiin on keskimäärin muutamasta viikosta kuukauteen.

– Suomessa voi kestää puolikin vuotta, ennen kuin elintarviketeollisuudella on mahdollisuus sopimusneuvotteluihin. Ruoka-alalla on kehitettävää reagointinopeudessa.

– Yhteistyötä ja vuoropuhelua onkin syytä entisestään tiivistää. Alalta löytyy mielestäni tahtotila löytää toimivat mallit. Uutta sääntelyä en näe tarpeellisena, päinvastoin.

Ruoka-ala on turvallisuuspolitiikan ydintä

Mikko Käkelä muistuttaa, että ruuan kotimainen tuotanto on huoltovarmuuden kannalta kriittinen kokonaisuus.

– Emme voi antaa kortteja kenenkään toisen käteen, vaan asia on hoidettava itse.

Toimialan sisällä on jo käynnissä keskustelu, miten joustavuutta voitaisiin lisätä ja sopimusrakenteita kehittää niin, että elintarvikkeiden valmistuksen kustannukset välittyisivät nopeammin kuluttajahintoihin.

– Ensisijaiset toimet tehdään alan sisällä. Kilpailu määrittää lopulta tuotteista maksettavan hinnan.

Lisäksi valtiolla on Käkelän mukaan keinoja sekä helpottaa pienituloisten kuluttajien ahdinkoa että varmistaa ruuantuotannon tulevaisuutta Suomessa. Niitä ovat:

1. Varmistetaan omavaraisuus raaka-aineiden ja energian osalta sekä ruuan arvoketjussa tarvittavien panosten kuten lannoitteiden saatavuus.
2. Ruokakorin hinnannousuun voitaisiin varautua valmistelemalla tilapäinen alv-alennus.
3. Kriittisessä tilanteessa elävän ruoka-alan sääntelyä tai verotusta ei pidä kiristää.
4. Maatalouden tukipolitiikassa tuet voitaisiin kohdentaa aktiiviseen tuotantoon ja siten, että ne kannustaisivat viljelemään kestävämmillä tavoilla entistä enemmän.

Viennin kasvulla lisää huoltovarmuutta

Kotimaisen ruuantuotannon elinvoima heijastuu suoraan myös huoltovarmuuteen. Vain kotimaisella tuotannolla varmistetaan ruuan saanti myös poikkeusoloissa.

Suomella olisi Käkelän mukaan mahdollisuus kasvaa kokoansa suuremmaksi vilja- ja ruoka-aitaksi. Kun alkutuotanto toimii tehokkaasti ja yritykset menestyvät, syntyy puitteet laajempaan elintarvikkeiden vientiin.

– Vienti taas ruokkii kasvua ja kasvu vahvistaa kotimaista ruoka-alaa entisestään.

– Laadukkaat suomalaiset elintarvikkeet ja toimiva suomalainen ruoka-ala tuottavat hyvinvointia Suomeen sekä hyvinä että haastavampina aikoina, Käkelä muistuttaa.

Juttu on julkaistu  MustReadin Ruoka&Juoma-uutiskirjeessä 14.6.2022

Kuva: Laura Oja