Mikko Käkelä muistuttaa elintarvikealan merkityksestä: Läsnä jokaisen arjessa, valtava työllistäjä

Elintarviketeollisuusliiton tuore toimitusjohtaja Mikko Käkelä sanoo, että elintarviketeollisuus ei ole saanut sille kuuluvaa huomiota ja arvostusta.

– Olen aiemmassa tehtävässäni kansainvälisen ruokapalveluyritys Compass Groupin Suomen toimitusjohtajana tarkastellut alaa arvoketjun toisesta päästä. Koin, että on merkityksellistä, mikäli pystyn tuomaan koko alan ääntä enemmän kuuluviin. Sen se ansaitsee, Elintarviketeollisuusliittoa kesän alusta johtanut Käkelä sanoo.

Miten elintarviketeollisuudella menee?

Mikko Käkelän mukaan kokonaisuutena hyvin. Etenkin niillä yrityksillä, joiden pääjakelukanava on päivittäistavarakaupassa. Korona on kuitenkin koetellut ruokapalvelu- ja ravintola-aloja, jotka ovat merkittäviä asiakkaita isolle osalle alan yrityksistä.

– Vaikka on oltu globaalissa kriisissä, ruokaa ja juomaa on riittänyt joka päivä. Se kertoo mielestäni siitä, että toimitusketju on mietitty hyvin ja se toimii vakuuttavasti. Korona osoitti myös sen, että huoltovarmuudenkin näkökulmasta kotimainen elintarviketeollisuus on kriittisen tärkeä koko Suomelle.

Korona toi lisääntyneen kotimaanmatkailun myötä esiin myös, miten elintarviketeollisuus kattaa koko Suomen.

– Eri alueiden paikalliset tuotteet ja maut tulivat tutuiksi useammille suomalaisille ja sitä kautta arvostus suomalaista, paikallista tuotantoa kohtaan tuntuu kasvaneen entisestään.

Entä tulevaisuus?

– Näen tulevaisuudenkuvan positiivisena. Tuotekehitys ja innovointi luovat vahvaa pohjaa alalle sekä Suomessa että viennin suhteen. Panostukset vastuullisuuteen ja viestintä sen ympärillä tukevat hyvää kehitystä.

– Suomea ja suomalaisia tuotteita arvostetaan kansainvälisesti myös oman kokemukseni mukaan. Elintarviketeollisuusliiton tehtävä on varmistaa yrityksille hyvä toimintaympäristö, jota kautta myös panostukset vientiin helpottuvat. On myös tärkeää turvata osaavan työvoiman saatavuus yrityksiin, Käkelä jatkaa.

Miksi alan arvostus ei sitten ole niin korkealla kuin pitäisi?

Ruokaa pidetään helposti itsestäänselvyytenä. Ruokaa ja juomaa on pöydässä joka päivä ja jos se loppuu, niin haetaan kaupasta lisää.

– Ei osata ajatella sitä, miten paljon työtä ruoan matka alkutuotannosta teollisuuden kautta kaupan hyllylle vaatii.

Elintarviketeollisuus työllistää Suomessa suoraan 38 000 ihmistä, joka jo yksinään on paljon. Mutta jos katsotaan koko arvoketjua, työllistävä vaikutus on pyöreästi 340 000.

– Tämä määrä ihmisiä pitää siis huolen, että suomalaisilla on ruokaa ja juomaa kylliksi, myös poikkeusaikana, kuten opimme. Tämän kun pitää mielessä, ei ole vaikea ymmärtää elintarviketeollisuuden arvoa.

Mitä on vastuullisuus elintarviketeollisuudessa?

Mikko Käkelä sanoo, että vastuullisuus tuo mukanaan “luvan myydä” myös elintarviketeollisuudessa – jokaisen yrityksen on valmistauduttava siihen.

– Vastuullisuus ei ole enää mikään trendi, vaan pysyvä olotila.

Käytännössä vastuullisuutta toteutetaan ja kehitetään laajasti eri osa-alueilla.

Ympäristö huomioidaan muun muassa materiaali- ja energiatehokkuudessa, veden käytössä, pakkausten kierrätyksessä, hävikin ja jätteen minimoinnissa sekä erilaisilla kiertotaloustoimenpiteillä.

Yhteiskunnallista vastuuta kannetaan laajasti ajateltuna ensinnäkin huolehtimalla ravinnon saannista. Lisäksi yrityksillä on sosiaalinen vastuu työntekijöistään ja taloudellinen vastuu. Vastuullisuusajattelu alalla ulottuu aina markkinointiin asti.

– Toistaiseksi vastuullisuudesta puhutaan monesti vielä hieman erillisenä asiana. Väitän, että muutamien vuosien päästä, jos nämä asiat eivät ole kunnossa, yritykseltä puuttuu ‘licence to sell’. Ei yksinkertaisesti ole varaa jättää toimimatta vastuullisesti, Mikko Käkelä painottaa.

Tulevaisuuden avainsana: läpinäkyvyys

Tulevaisuudessa ei myöskään enää riitä, että yritys kertoo tekevänsä asioita, vaan sen pitää näkyä. Yrityksen on pystyttävä myös käytännössä avoimesti osoittamaan vaikkapa tuotteen koko polku alkutuotannosta kauppaan. Se voisi tapahtua esimerkiksi QR-koodin avulla.

– Mielestäni jokaisen yrityksen on valmistauduttava uudenlaiseen avoimuuteen. Tämä on erittäin tärkeää myös viennin kannalta. Globaalisti katsottuna elintarvikeväärennökset ja -petokset ovat valtavaa bisnestä.

– Kansainvälisessä kentässä asioiden täytyy olla kunnossa, eli on pystyttävä varmistamaan ja osoittamaan läpinäkyvästi, että tuote on aito ja turvallinen.

Käkelän mielestä suomalainen elintarviketeollisuus ja koko elintarvikeketju ovat hoitaneet vastuullisuusasioita huomattavan hyvin. Onko konkreettisista toimenpiteistä pystytty kertomaan riittävästi, on toinen kysymys.

– Kerronta on mielestäni pirstaloitunut ja kokonaisuus olisi avattava kuluttajalle paremmin.

Kasvua viennistä

Vastuullisuus on merkittävässä asemassa, kun suomalaisen elintarviketeollisuuden vientimahdollisuuksia laajennetaan.

– Lisäksi on huolehdittava siitä, että alan toimintaedellytykset ovat kunnossa: Sääntelyn on oltava johdonmukaista ja ylisääntelyä vältettävä. Se tuo mukanaan kansainvälistä kilpailukykyä haittaavaa hallinnollista taakkaa ja kustannuksia.

– Elintarviketeollisuus on jo nyt erittäin hyvä veronmaksaja. Verotuksen kiristäminen lisäisi riskiä, että yritysten kiinnostus lisäpanostuksiin hiipuu.

Mikko Käkelä muistuttaa, että elintarviketeollisuudella on paitsi poikkeuksellisen merkittävä asema suomalaisten elämässä, se tarjoaa myös houkuttelevia vientimahdollisuuksia.

– Tätä kautta näen alan vaikuttavuuden kasvavan entisestään. Elintarviketeollisuus ei ole läsnä vain arjessa, se on kiinni myös tulevaisuudessa.

Mikko Käkelän haastattelu on julkaistu MustReadin Ruoka & Juoma -uutiskirjeessä 24.9.2021