Merkkivuosi huipentui 75-vuotisjuhlaan

Toisiamme kehuen ja kannustaen

Valio Oy:n toimitusjohtaja Annikka Hurme totesi avauspuheenvuorossaan, että ruoka on juuri nyt erittäin trendikästä. Ihmisiä kiinnostaa kovasti, mitä he syövät ja mistä ruoka tulee. Annikka Hurme aloittaa Elintarviketeollisuusliiton hallituksen puheenjohtajana vuoden 2019 alusta.

Vaikka kotimainen ruoka vetoaa vahvasti suomalaisiin, Suomi alkuperämaana ei ole kuitenkaan ruuan ainoa valintaperuste. Ihmiset katsovat myös esimerkiksi hintaa ja tuotannon vastuullisuutta.

– Ruoka-alan on onnistuttava vakuuttamaan kuluttajat entistä paremmin siitä, että ostoskoriin kannattaa valita nimenomaan kotimainen tuote. Haastan koko ruokaketjun kertomaan yhdessä, miksi suomalaisesta ruuasta kannattaa maksaa vähän enemmän kuin jossakin muualla tuotetusta.

– Puhtaus, turvallisuus ja laatu ovat kotimaisen ruuan ehdottomia vahvuuksia. Ne kantavat.

Annikka Hurme painotti, että ruoka on iloinen asia. Ruoka ja yhdessä syöminen edistävät hyvinvointia.

– Viedään toisiamme kannustaen ja kehuen alaa yhdessä eteenpäin!

Ruokaturvan arvo ymmärretään Suomessa

Valtiovallan tervehdyksen juhlaan toi eduskunnan puhemies Paula Risikko. Hän muistutti, että Elintarviketeollisuusliiton perustamisen aikaan Suomessa elettiin kriittisiä sotavuosia. Ruokaturva ja huoltovarmuus olivat esillä toistuvasti.

– Ruoka on osa turvallisuutta ja suomalaiset ymmärtävät ruokaturvan arvon. Ruokaturvan säilyttämisessä on huomioitava maatalouden lisäksi elintarviketeollisuuden toimintamahdollisuudet ja Suomen elintarvikeketjua tukeva logistinen järjestelmä. Myös infrastruktuurin pitää olla kestävällä pohjalla.

Paula Risikko kiinnitti huomiota tarpeeseen vähentää ruokahävikkiä. Hävikkiä syntyy ruokaketjun jokaisessa osassa, mutta eniten kotitalouksissa.

– Ruokahävikki on aiheetonta jätettä ja sen syntyä voidaan välttää. Turhaan tuotettu ruoka kuormittaa sekä taloutta että ympäristöä. Arvioidaan, että suomalaisten kotitalouksien roskiin heittämä ruoka vastaa noin 100 000 keskivertohenkilöauton hiilidioksidipäästöjä vuodessa.

– Ruokahävikin pienentämisessä on siis myös ilmastoteon paikka, Risikko arvioi.

Hän kannusti koko ruokaketjua yhteistyöhön suomalaisen ruuan ja ruokaturvan puolesta. Koko ketju tarvitsee tosiaan tänäkin päivänä. Jokainen meistä voi nostaa suomalaisen ruuan arvostusta puheissaan, teoissaan ja jokapäiväisissä valinnoissaan.

Elintarviketeollisuus on tunnebisnestä

Seminaariväen katse suunnattiin tulevaisuuteen, kun Petri Rajaniemi kysyi puheenvuorossaan, millä eväillä elintarviketeollisuus jatkaa tästä 2020-luvulle.

– Muutos kiihtyy koko ajan. Muutos on verbi. Me ihmiset rakennamme yrityksissä muutosta joka päivä, muutos ei vain tipahda jostakin eteemme.

– Haluaisin kovasti, että juuri elintarviketeollisuus näyttäisi maailmalle, millainen Suomi on tulevaisuudessa ja mitä suomalainen elintarvike voi parhaimmillaan olla.

Mallia voi ottaa vaikkapa Ruotsista. Sikäläisellä yrityksellä on pokkaa tulla myymään Suomeen tyylikkäästi pullotettua, hiilihapotettua hanavettä, vaikka Suomessa on joka paikassa tarjolla omaa, maailman parasta hanavettä.

Rajaniemen mukaan juuri elintarvikkeet ovat tuoteryhmä, johon reagoidaan eniten tunteella. Esimerkiksi ruualle vientimarkkinoita avattaessa kannattaa muistaa, että ihmiset kokevat saavansa arvoa ja maksavat siitä, miltä jokin tuote tuntuu.

– Suomessa taas usein pidämme kiinni siitä, miten tuote toimii ja ajattelemme sen tuottavan lisäarvoa.

Rajaniemi julisti Gaussin käyrän sulaneeksi ja sanoi, että tulevaisuudessa kuluttajat löytyvät yhä enemmän marginaaleista, ”normaalin” ulkopuolelta.

Kunpa olisi aikaa ajatella

Vanhemmat neuvonantajat Liisa Hyssälä ja Jouni Backman esittelivät juhlayleisölle kansanvallan korjaussarjan, jonka he ovat työstäneet Sitralle. Heidän teesinsä mukaan Suomen yli satavuotisen edustuksellisen demokratian rakenteet ja toimintatavat eivät vastaa enää tämän ajan tarpeita. Tarvitaan peruskorjaus.

Kansanvallan instituutioiden muutoskyky on heikentynyt, mutta luottamus instituutioihin on Suomessa yhä vahvaa.

Hyssälän ja Backmanin selvitystyö perustuu muun muassa yli sataan haastatteluun, joissa keskeiset vaikuttajat valtion- ja kuntahallinnosta, eduskunnasta, valtioneuvostosta, puolueista, etujärjestöistä ja elinkeinoelämästä pääsivät kertomaan näkemyksiään.

– Haastatteluissa kävi ilmi, että päättäjillä ei esimerkiksi ole enää kunnolla aikaa ajatella. Muutoksen mahdollistamiseksi ajatteleminen on kuitenkin välttämätöntä, Liisa Hyssälä sanoi.

– Moni poliittinen päättäjä koki myös, että vaikuttamisen mahdollisuudet ovat aivan liian pitkien portaiden päässä.

Ruokailoa!

Hyväntuulisessa juhlassa julkistettiin Ruokailoa!-keittokirja, johon on koottu kirjahankkeeseen mukaan lähteneiden jäsenyritysten sekä ETL:n hallinnon ja johtoryhmän parhaita reseptejä.

Juhlavastaanotolla maisteltiin herkullista suomalaista ruokaa, tavattiin tuttuja ja viihdyttiin Sami Pitkämön orkesterin tahdissa.

Lämmin kiitos kaikille kanssamme 29.11. juhlineille!

Kuvat: Laura Oja