Maatilalle asti jäljitettävä Kaura 2.0 avaa näyteikkunan nykyaikaiseen alkutuotantoon

Myllärin Kaura 2.0:n alkuperä ja kaikki viljelyn aikaiset toimet tiedetään tarkasti. Kaura 2.0 nimittäin kasvaa Mäki-Latvalan tilalla Ilmajoella ja kuluvana kesänä ensimmäistä kertaa myös Kari Alasaaren tilalla Lapualla.
Viljatuotteissa tällainen tilalle saakka ulottuva aukoton läpinäkyvyys on ainutlaatuista. Samalla se on näyteikkuna nykyaikaiseen maatalouteen. – Kuluttajan ei tarvitse arvuutella, mistä puurohiutaleet tulevat tai miten kaura on kasvanut.

– Halusimme tarjota kuluttajille jäljitettävän tuotteen ja erottua. Uskomme, että myös kuluttajat haluavat tietää, mistä ruoka tulee, Helsingin Myllyn viljan ostopäällikkö Pekka Kultti kertoo.

Kauran kasvua Mäki-Latvalan tilalla voi seurata Myllärin sosiaalisessa mediassa ja verkkosivuilla. Myös hiutalepakkauksen qr-koodi vie tutustumaan Kaura 2.0:n viljelykäytäntöihin.

– Ihmisillä ei välttämättä ole kosketuspintaa maatalouteen ja maatalouskin on muuttunut paljon viime vuosikymmeninä. Näin voimme tarjota kuluttajille mahdollisuuden tutustua siihen, miten ruokaa kehittyvällä suomalaisella tilalla tuotetaan, Pekka kuvaa.

– Alkutuotanto ja tilalla tapahtuvat asiat selvästi kiinnostavat ihmisiä. Ne ovat meidän tykätyimpiä julkaisujamme, yrityksen viestintäpäällikkö Milla Rämö kertoo.

Viljelijältä vaaditaan jatkuvaa uuden oppimista, halua kehittyä ja siirtymistä digiaikaan

Kaura 2.0:n viljelyn keskiössä ovat maanperän hyvä kasvukunto ja kasvuston tarpeenmukainen lannoitus.

– Viljelyssä huolehditaan maan kasvukunnosta, unohtamatta sitä, että tuotetaan ruokaa. Satoa täytyy saada heikkoinakin vuosina riittävän hyvälaatuisena, Pekka toteaa.

Tarkennetussa lannoituksessa viljalle annetaan kylvettäessä vain osa kasvin tarvitsemasta lannoitemäärästä. Loput lannoitteet annetaan kasvukauden aikana kasvuston tarpeen mukaan.
Oikean lannoitemäärän määrittämisessä hyödynnetään teknologiaa: satelliitteja ja sensoreita. Kun kasvi saa tarvitsemansa ravinnemäärän, vaikutukset näkyvät ympäristössä, laadussa ja viljelijän lompakossa.

Lisäksi viljelyssä käytetään pölyttäjäystävällisiä torjunta-aineita ja viljelykiertoon kuuluu kukkivia kasveja. Nämä toimenpiteet tukevat myös luonnon monimuotoisuutta.

Kaura 2.0 ei ole joka viljelijän juttu. Kun tavoitteena on hyvä laatu ja korkea sato, ratkaisevaa on viljelijän ammattitaito ja halu kehittyä. Niitä tukee moderni teknologia, joka auttaa sadon laadun parantamisessa, ympäristöasioissa ja taloudessa.

Viljely onkin jatkuvaa oppimista. Tällä hetkellä oppimissarkaa riittää erityisesti siinä, millaisilla toimilla sadot säilytetään korkeina ilmaston muuttuessa. Pekka Kultti uskoo, että siinäkin maaperän kunto on avainroolissa.

– Täytyy oppia tunnistamaan, miten maaperä saadaan hyvään kuntoon ja mitkä toimet toimivat milloinkin. Joka vuosi on vain yksi mahdollisuus, joten kokemusten jakaminen viljelijöiden kesken on tärkeää, hän miettii.

– Viljely on teknistä ja taitoa vaativaa työtä. Ilmastonmuutoksen, ja muidenkin muutosten, kourissa viljelijöiden täytyy osata huolehtia maastaan ja tuntea se, Milla Rämö vahvistaa.

Myllärin Kaura 2.0:n viljelyn keskiössä on maaperän hyvä kasvukunto, Pekka Kultti kertoo .

Kuvat: Helsingin Mylly