Kielitietoisuutta ei rakenneta pelkillä käännösteksteillä

HKFoodsissa työskentelee henkilöitä lähes 40 eri kansallisuudesta. Työyhteisöjen monikielisyys ja monikulttuurisuus ovat lisääntyneet vähitellen, ja erityisesti sesonkiaikana yritys rekrytoi paljon uusia työntekijöitä.

Työelämän muutoksiin on vastattu kehittämällä organisaation valmiuksia, josta hyötyy yrityksen koko henkilöstö.

– Henkilöstö ja työelämä kansainvälistyvät. Meidän pitää pystyä takaamaan työvoiman saatavuus myös tulevaisuudessa, sanoo HKFoodsin Talent Acquisition Manager Laura Nyman.

Kielitietoisen työn tavoitteena ei ole vain rekrytoinnin helpottaminen. Tavoitteena on, että jokaisella työntekijällä on tasapuoliset mahdollisuudet oppia työnsä, onnistua siinä ja työskennellä turvallisesti. Turvallisuus on aina ykkössijalla.

Perehdyttäjien palaute käynnisti muutoksen

Yhteistyö Stadin ammattiopiston kanssa käynnistyi noin neljä vuotta sitten. Sysäys siihen tuli kesätyöntekijöiden perehdytyksistä, joissa havaittiin, että yhteisen kielen puute voi vaikeuttaa työn opastamista.

Aluksi ratkaisuksi pohdittiin kielikoulutusta. Nopeasti kävi kuitenkin ilmi, että kysymys oli paljon laajemmasta kokonaisuudesta.

– Ymmärsimme, ettei kyse ole pelkästään kielen opettamisesta. Piti katsoa myös omaa toimintaamme: miten viestimme työsuhteen alussa, millaisia perehdytysmateriaaleja käytämme ja kuinka ymmärrettäviä ohjeemme ovat, Nyman kertoo.

Materiaalien kääntämien englanniksi ei tuntunut järkevältä, sillä englanti ei välttämättä ole uuden työntekijän, perehdyttäjän tai esihenkilön vahvin kieli. Tavoitteeksi otettiin sen sijaan suomen kielen oppimisen tukeminen ja ymmärrettävä suomen kieli.

– Näimme, että panostaminen suomen kielen osaamiseen ja selkeään viestintään olisi meille paras ratkaisu. Se tukee uuden työntekijän oppimista, työyhteisöön pääsemistä ja integroitumista yhteiskuntaan.

HKFoods on järjestänyt Stadin ammattiopiston kanssa kaksi räätälöityä suomen kielen koulutusta. Niissä ei opiskeltu yleistä oppikirjasuomea, vaan HKFoodsin omaa työympäristöä, sanastoa ja materiaaleja.

Koulutus lisäsi erityisesti vieraskielisten työntekijöiden rohkeutta käyttää suomea.

– Kun uskaltaa puhua enemmän, pääsee myös paremmin mukaan työyhteisöön, Nyman sanoo.

S2-opettajien vierailu käynnisti muutoksen

Tärkeä oivallus syntyi Stadin ammattiopiston S2-opettajien vierailulla HKFoodsin Vantaan yksikössä. Opettajat seurasivat työympäristöä, materiaaleja, ohjeita ja vuorovaikutustilanteita.

Ulkopuoliset silmäparit auttoivat tunnistamaan asioita, joihin organisaatiossa oli vähitellen sokeuduttu. Työpaikoilla syntyy monesti omaa ammattisanastoa, lyhenteitä ja slangia, jotka tuntuvat pitkään talossa työskenteleville itsestään selviltä.

– Esimerkiksi molla tai deffa ovat meille normaaleja sanoja. Mutta uudelle työntekijälle ne eivät ole, riippumatta siitä, mikä hänen äidinkielensä on.

Perehdytysmateriaaleja alettiin käydä kriittisesti läpi. Tekstiä selkeytettiin, kuvia ja videoita lisättiin ja työpaikkaslangia karsittiin. Samalla Nymanin oma käsitys selkosuomesta muuttui.

– Ajattelin aiemmin, että selkosuomi olisi ikään kuin yksi ylimääräinen kieliversio. Nyt ajattelen, että sen pitäisi olla meidän yleiskielemme, hän kuvaa.

Selkeä kieli hyödyttää kaikkia. Vaikeat rakenteet, pitkät lauseet ja sisäpiirin termit voivat haastaa myös uusia suomenkielisiä työntekijöitä.

Kohtelias ei aina tarkoita ymmärrettävää

Suomalaisessa työelämässä ohjeita pehmennetään usein:

“Muistathan palauttaa tämän.”
“Viethän tämän paikalleen.”

Kielitietoisessa viestinnässä suorempi ilmaisu on parempi:
“Muista palauttaa tämä.”
“Vie tämä paikalleen.”

– Suomalaisesta se voi tuntua vähän epäkohteliaalta. Vieraskielisten työntekijöiden palaute on kuitenkin ollut päinvastaista: juuri näin. Asia asiana, Nyman sanoo.

Sama toimii työsuhteen alussa. Kun esimerkiksi terveystarkastukseen tai salmonellanäytteeseen liittyvä tieto annetaan mahdollisimman selkeästi, väärinkäsityksiä syntyy vähemmän.

Älä kysy: “Ymmärsitkö?”

Toinen merkittävä muutos yrityksessä on ollut perehdyttäjien kouluttaminen kielitietoisiksi opastajiksi. S2-opettajien koulutuksesta, joka on toteutettu Vantaan yksikössä, ovat perehdyttäjät saaneet työkaluja siihen, miten perillemeno voidaan varmistaa oppien.

Yksi tärkeimmistä ohjeista on yksinkertainen: älä kysy ”ymmärsitkö”. Ihminen saattaa vastata kyllä, vaikka ei olisikaan ymmärtänyt. Parempi tapa on pyytää työntekijää kertomaan tai näyttämään, mitä hän seuraavaksi tekee.

Koulutukset ovat helpottaneet perehdyttämistä ja vähentäneet väärinymmärryksiä. Hyvä perehdytys näkyy myös työn sujuvuudessa ja turvallisuudessa.

– Kun ihminen tietää paremmin, mitä tekee, se vaikuttaa väistämättä työn laatuun, sujuvuuteen ja turvallisuuteen. Suoraa syy-seuraussuhdetta emme tietenkään pysty mittaamaan, Nyman toteaa.

Työkieli on suomi, mutta yhtä ratkaisua ei ole

HKFoodsin tuotannossa työkielenä on suomi. Yrityksessä ei kuitenkaan ole asetettu hakijoille tiettyä kielitaitotasoa, sillä virallinen taso ei aina kerro pärjäämisestä käytännön työssä.
Sen sijaan hakijan kielitaitoa arvioidaan rekrytointitilanteessa käytännön kautta: onnistuuko hakijan perehdyttäminen ja voidaanko turvallinen työskentely varmistaa?

Perehtymistä tuetaan mahdollisuuksien mukaan myös eri kieliversioiden avulla. Esimerkiksi turvallisuuteen ja eettisiin toimintaperiaatteisiin liittyviä verkkokoulutuksia voidaan tarjota useilla kielillä. Kun työntekijä voi lukea työn kannalta kriittisen asian omalla äidinkielellään, tiedon ymmärtäminen ja omaksuminen helpottuu.

Päivittäistä työnopastusta ei yksikössä kuitenkaan ole mahdollista toteuttaa kymmenillä eri kielillä. Siksi yhteisen, ymmärrettävän työkielen kehittäminen on tärkeää.

Muutos ei synny HR:n päätöksellä

Kielitietoisuus vaatii muutosta koko työyhteisöltä. Myös vastarintaa voi syntyä, kun tuttuja toimintatapoja muutetaan. Siksi työmarkkinoiden muutoksesta ja ratkaisujen perusteista pitää keskustella avoimesti.

Voimme pitää kiinni vanhoista työtavoista tai kehittää toimintaamme.

– Fakta on, että työelämä muuttuu. Voimme pitää kiinni vanhoista työtavoista tai kehittää toimintaamme, Nyman pohtii.

Muutosta ei kuitenkaan voi määrätä ylhäältä. Tuotannon esihenkilöt tuntevat omat tiiminsä ja työympäristönsä parhaiten. Heiltä täytyy kysyä, mikä toimii, mihin työyhteisö on valmis ja missä kannattaa edetä hitaammin.

– Asiat eivät muutu kertaheitolla, vaan kokeillen ja oppien. Jossain vaiheessa huomaa, että onkin tapahtunut iso muutos, Nyman korostaa.

Kielitietoisuus ei ole maahanmuuttajakysymys

HKFoodsilla on oivallettu, ettei kielitietoisuus koske vain vieraskielisiä työntekijöitä tai kielen oppimista. Kyse on ymmärrystä luovasta viestinnästä, turvallisuudesta, oppimisesta ja yhdenvertaisista mahdollisuuksista onnistua työssä. Selkeä perehdytysmateriaali auttaa myös suomenkielistä uutta työntekijää. Kuvallinen ohje voi olla nopeampi kaikille ymmärtää, ja työnopastaja, joka varmistaa ymmärryksen, on parempi opastaja.

Nyman näkee kielitietoisuuden organisaation toiminnan kehittämisenä.

– Kielen näkökulmasta huomio kiinnittyy helposti siihen, mitä toinen osaa tai ei osaa. Meille tärkeä oppi on ollut se, että pitää uskaltaa katsoa omaa tekemistä. Ovatko ohjeemme oikeasti niin selkeitä kuin ajatellemme, Laura Nyman kertoo.

HKFoodsilla työ kielitietoisuuden parissa jatkuu. Valmista ei tule kerralla – se, että aloittaa, on tärkeää.

Mitä olet oppinut?

• Katso ensin omaa viestintääsi. Älä oleta, että ongelma on työntekijän kielitaidossa. Tarkista, ovatko ohjeet, materiaalit ja viestit aidosti ymmärrettäviä.
• Älä käännä automaattisesti kaikkea englanniksi. Mieti, missä käännöksiä todella tarvitaan ja missä kannattaa panostaa selkeään yhteiseen työkieleen.
• Tee selkeästä suomesta oletus. Karsi työpaikkaslangia, vaikeita rakenteita ja turhaa kiertelyä.
• Kouluta perehdyttäjiä kielitietoiseen työnopastukseen. Pyydä työntekijää kertomaan tai näyttämään, miten hän toimii.
• Hyödynnä kuvia ja videoita. Kaikkea ei tarvitse yrittää kertoa tekstillä. Visuaalinen materiaali tukee oppimista.
• Hae ulkopuolista näkökulmaa. S2-opettaja tai kieliasiantuntija voi huomata asioita, joille oma organisaatio on sokeutunut.
• Etene pienin askelin. Kuuntele esihenkilöitä ja työntekijöitä, kokeile käytännössä ja kehitä toimivia ratkaisuja. Kielitietoisuus tulee vähitellen osaksi arkea.

Laura Nyman työskentelee HKFoodsilla Talent Acquisition Managerina

Lue myös: Elosella työn ymmärtäminen on tärkeämpää kuin täydellinen kielitaito