Ruuan vienti Suomesta on jatkanut maltillista kasvuaan vuonna 2026, mutta tuonti on kasvanut ripeämmin. Vientimarkkinoilla nähdään sekä onnistumisia että takaiskuja. Jalostettujen elintarvikkeiden vienti vahvistuu ja uusia kasvumarkkinoita löytyy, mutta perinteisissä vientituotteissa on otettu myös takapakkia, ETL:n ekonomisti Bate Ismail analysoi.
Suomesta vietiin ruokaa 1,6 miljardilla eurolla tämän vuoden tammi-elokuussa. Kasvua edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon (tammi-elokuu 2025) oli euroissa noin 3 prosenttia, määrällisesti noin 1 prosentti.
Ruokaa puolestaan tuotiin tammi-elokuussa 4,6 miljardilla eurolla eli noin 6 prosenttia edellisvuoden tammi-elokuuta enemmän. Määrällä mitattuna tuonti kasvoi lähes 8 prosenttia.
Kauppatase edelleen pakkasella
Tilannekuva viennistä tarkentuu, kun ulkomaankauppaa tarkastellaan viimeisen 12 kuukauden ajalta eli syyskuusta 2025 elokuuhun 2026 ja verrataan sitä vastaavaan vuodentakaiseen ajanjaksoon.
Viimeisen 12 kuukauden aikana ruokaa vietiin 2,5 miljardilla eurolla eli lähes 4 prosenttia enemmän kuin vertailujaksolla. Tuonti puolestaan kasvoi liki 6 prosenttia 6,8 miljardiin euroon.
Ruuan kauppataseen alijäämä syvenikin tämän vuoden tammi-elokuussa noin 3 miljardiin euroon. Liukuvassa 12 kuukauden tarkastelussa alijäämä oli 4,3 miljardia euroa. Viennin määrä väheni lähes 3 prosenttia tuonnin määrän kasvaessa reilut 9 prosenttia.
Viennin kasvu syntyi kokonaan jalostettujen elintarvikkeiden viennistä. Niiden viennin arvo kasvoi 5 prosenttia 2 miljardiin euroon ja määrä reilut 4 prosenttia. Maataloustuotteiden vienti laski arvoltaan 1,5 prosenttia 438 miljoonaan euroon ja määrältään 12,2 prosenttia, kun kauran vienti väheni.
Voin hinnan lasku painoi maitotuotteiden vientiä
Maitotuotteet ovat edelleen Suomen ruokaviennin suurin tuoteryhmä, mutta niiden viennin arvo on laskenut 12 kuukauden tarkastelussa yli 4 prosenttia 518 miljoonaan euroon. Viennin määrä kuitenkin kasvoi samaan aikaan lähes prosentin.
Voita vietiin määrällisesti lähes 10 prosenttia enemmän kuin 12 kuukauden tarkastelussa vuotta aiemmin, mutta voin kilohinta laski 7,17 eurosta 5,56 euroon. Voin viennin arvo laski 34 miljoonaa euroa.
Myös kauran vienti on vähentynyt. Kauran ja kauratuotteiden viennin arvo laski 16 prosenttia 141 miljoonaan euroon ja viennin määrä yli 20 prosenttia. Suurinta oli lasku viennissä Saksaan.
Sitä vastoin pakasteiden ja myllytuotteiden vienti kasvoi. Pakastettujen marjojen ja hedelmien vienti kasvoi 76 prosenttia 42 miljoonaan euroon. Pakastettujen mustikoiden vientiarvo yli kaksinkertaistui, vaikka määrä pysyi lähes ennallaan. Jauhojen ja myllytuotteiden vienti kasvoi liki 15 prosenttia.
Tullit puolittivat sianlihan viennin Kiinaan, ASF pysäytti sen
Kiina asetti EU:sta tuotavalle sianlihalle ja sian sivutuotteille väliaikaiset polkumyyntitullit syyskuussa 2025 ja lopulliset tullit joulukuussa 2025. Tullit lähes puolittivat viennin, ja lopulta sen pysäytti afrikkalainen sikarutto (ASF). Elokuussa sianlihaa tai sivutuotteita ei viety Kiinaan lainkaan.
Suomesta Kiinaan vietävästä sianlihasta valtaosa on jäädytettyjä sivutuotteita, kuten jalkoja ja sisäelimiä. Niiden vienti puolittui noin 16 miljoonasta eurosta noin 8 miljoonaan euroon (-51 prosenttia), kun tarkastellaan viennin viimeistä 12 kuukautta.
Jäädytetyn sianlihan vienti Kiinaan laski noin 5 miljoonasta eurosta 2,6 miljoonaan euroon. Kaikkiaan sianlihan ja sivutuotteiden vienti Kiinaan laski 50 prosenttia reiluun 10 miljoonaan euroon. Näiden tuotteiden vienti kaikkiin maihin laski 11 prosenttia.
Suomen koko ruokavienti Kiinaan väheni lähes 20 prosenttia noin 68 miljoonaan euroon. Kiinan maitotullit koskevat juustoja sekä kermaa ja rasvaista maitoa, joita Suomi ei juuri vie Kiinaan. Silti maitotuotteiden vienti Kiinaan laski 20 prosenttia, koska maitojauheiden vienti väheni lähes 37 prosenttia. Heran vienti Kiinaan kasvoi liki 2 prosenttia.
Maitojauheiden vienti Malesiaan ja Egyptiin kasvoi lähes 66 prosenttia 42 miljoonaan euroon.
Yhdysvaltojen tullimuutoksilla ei suurta vaikutusta
Yhdysvaltojen asettamat tuontitullit ovat muuttuneet tarkastelujaksolla useasti. EU:n kanssa sovittu 15 prosentin tulli tuli voimaan elokuussa 2025. Helmikuussa 2026 Yhdysvaltain korkein oikeus kumosi hätätilavaltuuksiin perustuneet tullit ja tilalle tuli väliaikainen 10 prosentin lisätulli. Heinäkuun lopusta lähtien EU-tuotteiden tulli on ollut pääosin yhteensä 10 prosenttia tavanomainen tulli mukaan lukien.
Ruuan vienti Suomesta Yhdysvaltoihin ei ole tullimuutoksista huolimatta vähentynyt, vaan kasvanut reilun prosentin 34 miljoonaan euroon. Yhdysvallat on Suomen ruokaviennille pieni markkina, jonne menee noin puolitoista prosenttia viennistä. Juuston Yhdysvaltoihin väheni 12 kuukauden tarkastelussa liki 15 prosenttia.
Vienti Japaniin kasvoi lähes 26 prosenttia reiluun 32 miljoonaan euroon ja Etelä-Koreaan liki 10 prosenttia 33 miljoonaan euroon. Vienti Isoon-Britanniaan laski kuusi prosenttia.
Viennin kasvu EU:n ulkopuolelle nojasi rapsiöljyyn
Ruuan vienti Suomesta EU-maihin kasvoi viimeisen 12 kuukauden aikana liki 2 prosenttia noin 1,8 miljardiin euroon, kun taas vienti EU:n ulkopuolelle kasvoi 11 prosenttia 534 miljoonaan euroon.
Viennin vilkastuminen Norjaan selittää lähes kaksi kolmasosaa EU:n ulkopuolisen viennin kasvusta. Norjaan vietiin ruokaa 109 miljoonalla eurolla eli lähes 46 prosenttia enemmän kuin vertailujaksolla vuotta aiemmin.
Kasvu tuli raa’asta rapsiöljystä, jota vietiin Norjaan 37 miljoonalla eurolla, kun vienti edellisellä 12 kuukauden jaksolla oli ollut alle 0,1 miljoonaa euroa. Vienti käynnistyi syyskuussa 2025, ja sitä on tapahtunut useimpina kuukausina 4–5 miljoonan euron erissä. Öljyn lopullinen käyttökohde ei selviä ulkomaankaupan tilastosta.
Rapsiöljyn vientiharppaus näkyy muutoksena koko arvoketjussa. Rapsin- ja rypsinsiementen tuonti kasvoi 57 prosenttia, mutta rapsiöljyn tuonti laski lähes 11 prosenttia. Samaan aikaan rapsiöljyn vienti Suomesta lähes kolminkertaistui (+174 prosenttia) 60 miljoonaan euroon. Rapsia siis puristetaan öljyksi aiempaa enemmän Suomessa.
Ruotsi pitää pintansa suurimpana vientimaana
Ruotsi on edelleen Suomelle selvästi tärkein ruokavientimaa. Sinne on viety viimeisen 12 kuukauden aikana 598 miljoonalla eurolla (+6 prosenttia), mikä on lähes neljännes maamme koko ruokaviennistä.
Seuraavina vientimaiden suuruusjärjestyksessä olivat Viro (225 miljoonaa euroa, +4 prosenttia) ja Saksa (147 miljoonaa euroa, -9 prosenttia). Saksan viennin lasku johtui kauran viennin vähenemisestä.
Suomen ruokaviennistä menee Pohjoismaihin kolmannes. Viennin kasvu Norjaan (+46 prosenttia) nosti maan Tanskan rinnalle eli noin 110 miljoonaan euroon. Vienti Puolaan kasvoi lähes 9 prosenttia, mutta väheni Alankomaihin (-8 prosenttia) ja Ranskaan (-16 prosenttia).
Tuonti kasvoi kahvin ja hedelmien vetämänä
Maataloustuotteiden tuonnin kasvu selittää noin 60 prosenttia ruokatuonnin kasvusta viimeisen 12 kuukauden aikana. Näiden tuotteiden tuonti kasvoi lähes 14 prosenttia liki 1,9 miljardiin euroon ja määrältään 17 prosenttia. Jalostettujen elintarvikkeiden tuonti kasvoi puolestaan 3 prosenttia lähes 5 miljardiin euroon.
Maataloustuotteiden tuontia kasvattivat eniten raakakahvi, rapsin ja rypsin siemenet, banaanit, viinirypäleet, kalafileet ja mansikat. Jalostetuissa elintarvikkeissa tuonnin vauhdittajia olivat elintarvikevalmisteet, lemmikkieläinten ruoka ja lihavalmisteet.
Ruuan tuonti Suomeen EU:n ulkopuolelta kasvoi noin 15 prosenttia 1,7 miljardiin euroon ja EU-maista noin 3 prosenttia 5 miljardiin euroon.
Kahvin tuonti kasvoi 16 prosenttia 466 miljoonaan euroon. Brasiliasta tuotiin kahvia yli 27 prosenttia enemmän kuin vertailujaksolla vuotta aiemmin. Tuoreiden hedelmien tuonti kasvoi 17 prosenttia 497 miljoonaan euroon ja määrältään lähes 25 prosenttia. Banaanien tuonti kasvoi 45 prosenttia ja viinirypäleiden 32 prosenttia.
Myös naudanlihan tuonti kasvoi 23 prosenttia 118 miljoonaan euroon. Puolasta tuodun naudanlihan arvo lähes kolminkertaistui.
Sen sijaan kaakaotuotteiden ja sokerin tuonti väheni. Kaakaovoin ja -massan tuonnin arvo laski 43 prosenttia, vaikka määrä kasvoi 3 prosenttia. Sokerin tuonti laski 38 prosenttia ja viinien 10 prosenttia.
Persianlahden sota ei vielä näy tuontiruuassa
Sota Iranissa alkoi helmikuun 2026 lopussa, ja Hormuzinsalmen liikenne on ollut keväästä lähtien rajoitettua. Energian ja lannoitteiden hinnat ovat nousseet, mutta tuontiruuan kilohinnoissa sota ei ole toistaiseksi näkynyt.
Tuonnin kilohinnat nousivat maalis–elokuussa hitaammin kuin tammi–helmikuussa. Ruokatuotteissa ne olivat maalis–elokuussa runsaan prosentin vuodentakaista alempana, kun tammi–helmikuussa ne olivat reilun prosentin korkeammalla. Elokuussa EU:n ulkopuolelta tuotujen tuotteiden yksikköarvo nousi, mutta suurin syy oli norjalaisen lohen kilohinta, joka oli kolmanneksen vuodentakaista korkeampi.
Lisätietoja
Ajankohtaiset aiheet tarjottimella
Uutiskirjeemme kertoo elintarvikealan tärkeimmät kuulumiset