Elintarvikeviennin ympärillä tapahtuu Suomessa paljon ja viennin kasvuun ladataan runsaasti odotuksia.
Helsingin Myllyn toimitusjohtaja Niklas Kumlin sanoo, että elintarvikealan yritykselle päätös lähteä vientitoimintaan ja suomalaisten tuotteiden tarjoamiseen kansainvälisille markkinoille on aina strateginen valinta.
– Vienti tarjoaa yrityksille paljon voitettavaa. Samalla pitää kuitenkin muistaa, että viennissä menestyminen vaatii resursseja, pitkäjänteisyyttä, kärsivällisyyttä, joustavuutta ja paljon jalkatyötä. Pikavoittoja ei yleensä ole tarjolla, Kumlin sanoo.
Järvenpäässä, Vaasassa ja Närpiössä toimiva Helsingin Mylly on Suomen suurin luomuviljan jalostaja ja huomattava luomukauratuotteiden viejä. Yrityksen valmistamia hiutaleita, puuroaineksia, jauhoja, leivonta-aineksia, leseitä ja muroja on myynnissä yli 40 maassa ympäri maailman.
Liikevaihdosta noin kolmannes syntyy viennistä. Vientiä on rakennettu pitkään ja sen osuus kasvaa vuosi vuodelta.
Suurimmat vientikohteet ovat EU-maat, Lähi- ja Kaukoitä sekä Amerikan mantereet. Parhaillaan kartoitetaan muun muassa Hongkongin markkinoita osana neljän suomalaisen ruokayhtiön vientirinkiä.
– Vienti on leivottu kiinteäksi osaksi yrityksemme strategiaa ja liiketoimintaa. Emme katso sitä erillisenä toimintona, vaan tuotteiden kehittämisenä ja myymisenä asiakkaille, jotka sijaitsevat Suomen rajojen ulkopuolella.
Kaurabuumi nostattaa vientimarkkinoita
Suomalainen kaura on nosteessa maailmalla ja kuluttajien tietoisuus siitä laajenee koko ajan.
– Kauraan sisältyy valtavasti potentiaalia! Suomella on kauran viljelyssä suhteellinen etu puolellaan, koska kaura ei ole muualla yhtä houkutteleva viljelykasvi kuin täällä. Istumme suorastaan mahtavan kokoisen ja laatuisen kaurakasan päällä, Niklas Kumlin hehkuttaa.
Kauraboomi on siivittänyt myös Helsingin Myllyä, joka toimii vientimarkkinoilla nimellä Helsinki Mills. Kansainvälisille kuluttajamarkkinoille on kehitetty kauravalmisteista oma tuotesarja The Nordic Oatventure. Pääraaka-aineena käytetään gluteenitonta kauraa.
Kuluttajatuotteiden lisäksi yrityksen vienti koostuu ruuanvalmistustuotteista ja teollisuustuotteista. Elintarvikeviennissä nämä ns. b-to-b-tuotteet jäävät usein vähemmälle huomiolle, sillä vienti liitetään helposti vain kuluttajamarkkinoille tarkoitettuihin brändituotteisiin.
– Toisten yritysten tarpeisiin ja ammattikeittiöille tarkoitetut tuotteet kuuluvat tärkeänä osana ruokaviennin kokonaisuuteen. Ne ovat varteenotettava vaihtoehto esimerkiksi vientiä aloittelevalle elintarvikeyritykselle, Niklas Kumlin vinkkaa.
– Näiden tuotteiden volyymit ovat myös yleensä suuret. Kuluttajavienti on kalliimpaa, mutta onnistuessaan toki pitkän päälle tuottoisampaa.
Vientituotteen konseptointi alkaa kuuntelemisesta
Niklas Kumlin korostaa, että asiakkaan tarpeiden ymmärtäminen ja asiakkaalta saadun palautteen äärimmäisen tarkka kuunteleminen muodostavat lähtökohdan, kun uutta tuotetta ryhdytään konseptoimaan vientimarkkinoille.
On kysyttävä, millainen tuote antaa ostajalle lisäarvoa ja jopa ylittää hänen odotuksensa. Miten asiakkaan luottamus voitetaan, olipa kyse sitten kuluttajasta tai b-to-b-kohderyhmästä?
– Uutta vientituotetta rakennettaessa selvitettäviä asioita riittää kymmenittäin ja kotiläksyt pitää tehdä huolella. On tutkittava kohdemarkkinoiden ostovoimaa ja tuotteen tunnettuutta. On kiteytettävä erinomaiset myyntiargumentit. On tiedettävä, millainen tuotteen pakkauksineen pitää olla, että se toimii markkinoilla ja täyttää kyseisen maan viranomaisvaatimukset, hän luettelee.
Tuotekehitysprojekteissa tarvitaan useiden ammattilaisen pitkäjänteistä työpanosta ja osaamista, ennen kuin tuote on valmis myyntiin: tuotekehittäjien, koeleipureiden, tuotannon asiantuntijoiden, markkinoijien, myyjien, jakelun…
– Kaikkiin näihin yritykseltä pitää löytyä resurssit, jos sillä on vienti toden teolla kiikarissaan, Niklas Kumlin sanoo.
Edellä kuvatut prosessit synnyttävät elintarvikkeisiin myös runsaasti lisäarvoa. Sitä kertyy monesta lähteestä alkaen puhtaista raaka-aineista, vahvasta ammattitaidosta, nykyaikaisen teknologian hyödyntämisestä, brändäyksestä ja innovatiivisesta pakkaamisesta.
– Kannattaa muistaa, että lisäarvoa on runsaasti myös vientimarkkinoille myytävissä b-to-b-tuotteissa. Hyvä esimerkki tästä ovat vaikkapa gluteenittomat kaurajauhot, joita viedään ympäri maailmaa.
Kaikki voimat tervetulleita viennin edistämiseen
Niklas Kumlin on iloinen elintarvikeviennin ympärillä käyvästä kuhinasta Suomessa. Hän rohkaisee ruoka- ja juomayrityksiä hakemaan kasvua ulkomailta ja hyödyntämään tarjolla olevia kansainvälistymispalveluja.
– Kaikki vetoapu viennin lisäämiseen on tervetullutta. Yrityksille suunnattujen vientipalvelujen rinnalla ei pidä unohtaa esimerkiksi kansainvälisiä kauppasopimuksia, kansainvälisen politiikan viitekehystä eikä kotimaan julkisen hallinnon ja viranomaisten toimia.
– Kannustan vientiä harkitsevia yrityksiä mukaan myös erilaisille foorumeille, verkostoihin ja yhteishankkeisiin, joita Suomessa on tarjolla ainutlaatuisen ruokamme saattamiseksi maailmalle!
Kuva: Suomen Kaurayhdistys
Lue myös:
Lue seuraavaksi nämä
Siirry uutishuoneeseen
Ajankohtaiset aiheet tarjottimella
Uutiskirjeemme kertoo elintarvikealan tärkeimmät kuulumiset