Havainnot avuksi huoltovarmuuden kehittämiseen

Suomessa on totuttu siihen, että yksityinen ja julkinen sektori tekevät yhteistyötä laajasti yhteiskunnan eri aloilla ja tasoilla. Elintarviketeollisuus osana koko elintarvikeketjua ja huoltovarmuuden turvaamista on ollut tässä yhteistyössä aktiivinen toimija ja yhteistyökumppani niin hyvinä kuin vaikeina aikoina.

Elintarvikeala luokitellaan yhteiskunnassamme kriittiseksi toimialaksi. Koronapandemian aiheuttamasta lisäkuormasta huolimatta se on huolehtinut kansallisesta ruokaturvasta hienosti. Huomioiden, että osa alan toimijoista on kärsinyt poikkeuksellisesta ajanjaksosta ennennäkemättömällä tavalla ja kärsii yhä.

Helmikuusta 2020 lähtien korona on toiminut ei-toivottuna, havaintoja tuottavana generaattorina huoltovarmuustyölle. Elintarvikealalla ovat nousseet esiin tilannekuva ja tiedon jakaminen.

Pandemian aikana on käynyt selväksi, miten merkittävä rooli elintarvikealalla on vakaan ja toimivan yhteiskunnan ylläpitämisessä. Siksi on myös erittäin tärkeää pystyä arvioimaan yhteistyön tilaa ja vaikuttavuutta alan huoltovarmuusyhteistyössä.

Yhteistyön vaikuttavuutta voidaan arvioida useilla mittareilla. Nostan esiin yhden merkittävän: yhteisiin havaintoihin perustuvan toiminnan kehittämisen.

Havainnointi ja sen avulla toteutettavat kehittämistoimet toimivat samalla mittarina yhteistyön vaikuttavuudesta ja jopa syvyydestä. Kun havainnot vielä yhdistyvät laajemmissa tarkasteluissa esiin nousseisiin kehittämistavoitteisiin, voitaneen olettaa, että vaikuttavuudelle on hyvät lähtökohdat.

Havainnot ja ideat eivät vielä sellaisinaan johda kehittämistoimiin, vaan on tärkeää, että kaikkea esiin noussutta pohditaan yhdessä ja viedään sitä kautta eteenpäin. Kehittäminen ei silti saa olla itseisarvo eikä yksipuolisen hyödyn tavoittelu johda optimaaliseen lopputulokseen.

Toivon, että pandemian aikaiset havainnot kehittämistarpeista osataan hyödyntää yhteiskunnassamme laajemminkin. Covid-19 on ollut äärimmäinen, mutta samalla opettavainen ajanjakso havainnoida ja pohtia omaa toimintaa osana suomalaista yhteiskuntaa.

Tänä keväänä yhteisiin havaintoihin perustuvaa huoltovarmuustoiminnan kehittämistä päästiin ideoimaan koulutuspäivässä, jossa olivat mukana huoltovarmuusorganisaation elintarvikehuoltosektorin poolit – alkutuotanto, elintarviketeollisuus, kauppa ja jakelu ja KOVA-toimikunta sekä lisäksi digipooli. Tavoitteena oli pohtia tilannekuvaan, tiedonjakoon sekä lisäksi kyberosaamisen liittyviä kehittämisideoita.

Teknisistä haasteista ja tiiviistä aikataulusta huolimatta hyviä ideoita syntyi. Nyt elintarvikehuoltosektorin kolmen poolin, digipoolin ja Huoltovarmuuskeskuksen kesken työstetään, mitkä ideoista toisivat eniten vaikuttavuutta koko elintarvikealalle ja jopa laajemmin eri toimialoille. Käytännön yhteistyössä tehdyt havainnot yhdistyvät myös Huoltovarmuusneuvoston tarkasteluun koronakriisin vaikutuksista.

Huoltovarmuuskeskuksen ohjelmista ainakin Alue 2030 ja Digitaalinen turvallisuus 2030 voivat tarjota ideoiden jatkojalostuksessa tarvittavaa selkänojaa. Osaa ideoista voitaneen viedä eteenpäin poolien omin voimin.

Tulevaisuutta ajatellen yritysten verkostoituminen ja osallistuminen aktiivisesti erilaisiin yhteistyömuotoihin, unohtamatta kehittämisideoiden esiin nostamista, on tae sille, että elintarvikeala pysyy maailman muutoksessa mukana, vaikka asiat sujuisivat vanhaankin malliin.

Kirjoittaja työskentelee Elintarviketeollisuuspoolin valmiuspäällikkönä. Elintarviketeollisuuspooli on yksi valtakunnallisen huoltovarmuusorganisaation kahdestakymmenestä poolista. Huoltovarmuuden toteutuksessa julkisen, yksityisen sektorin ja järjestöjen yhteistyö on merkittävässä asemassa.