Uutinen

EU:n uusi ilmastotavoite vuodelle 2040 julkaistu – ruokaturva huomioitava siirtymässä

Julkaistu:

Euroopan komissio ehdottaa 90 prosentin vähennystä EU:n nettopäästöihin vuoteen 2040 mennessä. Kunnianhimoinen tavoite saa tukea elintarviketeollisuudelta, joka haluaa olla mukana rakentamassa vähähiilistä ruokaketjua vahvistaen samalla alan kilpailukykyä ja huoltovarmuutta.

Vuonna 2021 voimaan astunut EU:n ilmastolaki sisältää ilmastotavoitteet vuosille 2030 ja 2050. Komission 2.7.2025 julkaisema ehdotus toisi lakiin uuden välitavoitteen vuodelle 2040. Tavoitteen vertailukohtana pidetään vuotta 1990.

Elintarviketeollisuusliitto pitää tärkeänä, että EU:n ilmastopolitiikan kunnianhimon taso säilyy ja että sääntely pysyy ennakoitavana. Samalla on tärkeää, että jäsenmaiden erityispiirteet, yritysten kilpailukyky ja ruokaturva huomioidaan tarvittavien toimenpiteiden valmistelussa. On myönteistä, että nyt komission ehdotuksessa painotetaan sekä jäsenmaiden erityispiirteiden huomioimista että kustannustehokkuuden, yksinkertaisuuden, teknologianeutraaliuden ja oikeudenmukaisen siirtymän merkitystä tulevassa ilmastoa koskevassa sääntelyssä.

Kunnianhimoisen 90 prosentin päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi komissio ehdottaa joustoja jäsenmaille. Merkittävimpiin uusiin joustoihin kuuluu komission ehdotus sallia kansainvälisten ilmastoyksiköiden käyttö vuodesta 2036 alkaen. Yksiköitä voitaisiin tuottaa EU:n ulkopuolella toteutettavista päästöjä vähentävistä tai hiiltä sitovista hankkeista, joiden rahoitus tulee EU:sta. Ehdotuksen mukaan näillä voitaisiin kattaa enimmillään kolme prosenttiyksikköä vuoden 2040 päästövähennystavoitteesta.

Joustomekanismi herättänee keskustelua puolesta ja vastaan kun komission ehdotus etenee jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin käsittelyyn. Ehdotus on vastaantulo maille, joilla on vaikeuksia saavuttaa kotimaisin toimin tarvittavia päästövähennyksiä.

Toinen merkittävä jousto komission ehdotuksessa olisi antaa jäsenmaille enemmän liikkumavaraa sen suhteen, millä sektoreilla on enemmän vastuuta 2040 tavoitteen saavuttamisessa. Käytännössä jousto tarkoittaisi mahdollisuutta tehdä enemmän päästövähennyksiä muilla sektoreilla, mikäli esimerkiksi maankäyttösektorilla on hankaluuksia saavuttaa sille asetetut tavoitteet. Tavoitteena on mahdollistaa päästövähennysten kustannustehokas toteuttaminen huomioiden EU-maiden erityispiirteet.

Ilmastotavoitteet, ruokaturva ja yritysten kilpailukyky yhteensovitettava

Suomalainen elintarviketeollisuus on sitoutunut kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin ja monet alan yritykset ovat jo asettaneet itselleen EU:ta tiukempia tavoitteita.

Elintarviketeollisuuden näkökulmasta on olennaista, että joustot tarjoavat mahdollisuuden kustannustehokkaisiin päästövähennyksiin ilmastopolitiikan kunnianhimon tasosta tai ruokaturvasta tinkimättä. Ilman joustoja tiukkojen päästövähennystavoitteiden saavuttaminen voisi johtaa maatalouteen kohdistuviin rajoitteisiin, jotka heikentäisivät teollisuuden raaka-aineiden saatavuutta ja nostaisivat kustannuksia.

Elintarviketeollisuuden ilmastopäästöistä keskimäärin yli 95 prosenttia syntyy yritysten arvoketjuissa, erityisesti alkutuotannossa. Koko ruokaketjun siirtymä kohti vähähiilisyyttä on ratkaisevaa, mutta vaatii isoja muutoksia niin teollisuudessa kuin raaka-aineiden tuotannossa.

Tasapainoinen ja realistinen vastuunjako on edellytys vaikuttavien päästövähennysten saavuttamiselle ruokaturvaa vaarantamatta. Yksityisen sektorin ja markkinaehtoisen rahoituksen rinnalle tarvitaan EU:n yhteistä rahoitusta. Rahoitusta tulee ohjata koko ruokaketjun kestävyyttä edistäviin investointeihin. Lisäksi on tärkeää varmistaa riittävät investointituet teollisuuden vähähiilisyysratkaisujen edistämiseen teknologianeutraalisti.

Vuoden 2040 välitavoitetta koskevan lakimuutoksen lopullinen muoto vahvistuu vasta jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin käsittelyn jälkeen. Ilmastotavoitteen saavuttamiseksi tarvittavia toimenpiteitä koskevat lainsäädäntöehdotukset odotetaan julkaistavaksi vuonna 2026.

Ilmastopolitiikan toimeenpanossa on keskeistä tasapainottaa ympäristövaikutukset sekä huoltovarmuus- ja ruokaturvanäkökulmat. EU:n tulee ilmastotavoitteiden saavuttamisen ohella varmistaa, että sääntely ei heikennä eurooppalaisen ruuantuotannon toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä, vaan tukee kestävää tuotantoa, jolla turvataan ruokahuolto kaikissa olosuhteissa.

Lue lisää:

Lisätietoja

Laura Aalto

Vastuullisuuden ja kestävän kehityksen asiantuntija

Jaa artikkeli

Ajankohtaiset aiheet tarjottimella

Uutiskirjeemme kertoo elintarvikealan tärkeimmät kuulumiset