ETL:n terveiset budjettiriiheen: Ilmastotoimiin laaja keinovalikoima – uusia elintarvikeveroja vältettävä

Maan hallitus kokoontuu budjettiriiheen tekemään päätöksiä, joiden tavoitteena on hiilineutraali Suomi vuonna 2035. Elintarviketeollisuusliitto yhtyy tavoitteeseen. Tärkeintä on toimenpiteiden laaja kokonaisuus sekä myönteiset kannusteet yrityksille investointeihin.

Sen sijaan elintarviketeollisuutta ja koko ruuantuotannon arvoketjua, muun muassa pandemiassa iskun saanutta ravintola-alaa, rankaisevat verot eivät ole perusteltuja. Aiemminkin selvitellyt ja toimimattomiksi havaitut valmisteverot osuvat kipeimmin pienituloisiin, ovat vaikeita säätää eikä niiden toimivuudesta ole yksiselitteistä näyttöä.

Ilmasto- ja ympäristötoimien edistäminen on tällä hetkellä keskeisin toimintaa ohjaava tekijä elintarviketeollisuudessa. Alan yritykset ovat tehneet jo pitkään monipuolisesti töitä ilmastonmuutoksen torjunnan eteen. Viime vuosina toimet ovat vain laajentuneet.

– Ilmastotoimista päätettäessä on otettava huomioon elintarviketuotannon laajempi vastuullisuuden ja tuotannon kestävyyden kokonaisuus, Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Mikko Käkelä muistuttaa.

Tähän kokonaisuuteen kuuluu huolehtiminen muun muassa luonnon monimuotoisuudesta, vesijalanjäljestä, hävikistä ja materiaalitehokkuudesta. Kestävyyteen luetaan lisäksi tuotantoeläinten hyvinvointi, elintarvikkeiden ravitsemuksellinen sisältö sekä yritysten sosiaalisen vastuun ja taloudellisen kannattavuuden näkökohdat.

Elintarviketeollisuuden tuotantolaitoksissa on vähennetty ja tehostettu energian käyttöä jopa yli tavoitteiden vapaaehtoisen sopimustoiminnan kautta. Yritykset kehittävät koko ajan pakkaustensa kierrätettävyyttä ja ottavat käyttöön uusia ekologisia materiaaleja. Useissa hankkeissa etsitään parhaillaan keinoja toiminnan ilmastojalanjäljen laskennan kehittämiseksi ja päästöjen vähentämiseksi.

– Ympäristöasioiden kokonaisuudessa lanta- ja muun maatalousperäisen biokaasun tuotannon kehittäminen on ajankohtainen keino, kun pyritään vähentämään koko ruuantuotantoketjun päästöjä. Samalla mahdollistetaan kotimainen uusiutuvan polttoaineen lähde esimerkiksi raskaalle liikenteelle, Mikko Käkelä sanoo.

Terveyden edistämiseen tarvitaan porkkanaa

Ilmastonmuutoksen torjuntatekojen rinnalla elintarviketeollisuus tekee päivittäin lukuisia terveellisen elämän vastuullisuustekoja esimerkiksi vähentämällä tuotteidensa suola- ja sokeripitoisuuksia. Yritykset ovat saaneet aikaan merkittäviä läpimurtoja terveysvaikutteisten elintarvikkeiden innovaatioillaan – kuluttajien vaatimuksesta ja menestyäkseen paremmin markkinakilpailussa.

Terveellisen elämäntavan edistämisessä ratkaisevaa on toimenpiteiden kokonaisuus. Ruokavalio on vain yksi, vaikkakin tärkeä osa terveellistä elämäntapaa. Elintarviketeollisuusliitto tähdentää, että terveyden edistämiseen tarvitaan Suomessa porkkanaa, ei raippaa.

– Kansalaisten ruokavalion parantamiseen kaivataan myönteisessä hengessä tapahtuvaa ohjausta kohti terveellistä syömistä. Sen sijaan ei ole takeita, että terveysvero muuttaisi juuri niiden kuluttajien käyttäytymistä, jotka aiheuttavat terveydenhuollolle eniten kustannuksia. Vero-ohjaus ei ole perusteltu kansalaisten eikä elintarvikkeiden valmistajien kannalta, Mikko Käkelä linjaa.

Elintarvikeketjun toimijat tunnistavat oman roolinsa hyvän ravitsemuksen edistäjinä ja kehittävät koko ajan ratkaisuja kuluttajien valintojen tueksi. Tätä hyvää kehitystä ei pidä jarruttaa. Kuten ilmastoasioissa, terveelliseen ravitsemukseen ohjaamisessa oleellisia ovat laaja keinovalikoima ja kannusteet yrityksille hyvän elämän edistämiseen.

– Jo nyt elintarviketeollisuus osallistuu huomattavalla panoksellaan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseen. Ruokia ja juomia valmistavat yritykset kantavat joka päivä suurta taloudellista vastuuta, mitä erilaiset viranomaismaksut ja lainsäädännöstä kumpuavat velvoitteet vielä kasvattavat, Mikko Käkelä huomauttaa.

– Budjettiriihessä on varmistettava, etteivät suomalaiset elintarvikeyritykset jää takamatkalle kyvyssään kilpailla, investoida ja menestyä niin kotimaassa kuin vientimarkkinoilla, Käkelä jatkaa.

Kuva: Mostphotos