ETL jalkautui Brysseliin – huolena kiristyvä pakkaussääntely

Sääntelyä pakkauksista ja pakkausjätteestä ollaan kiristämässä EU:ssa. Kaavaillut muutokset vaikuttaisivat merkittävästi elintarvikkeiden pakkaamiseen. Sääntelyyn olisi löydettävä tasapaino kustannustehokkuuden ja ympäristötavoitteiden kesken, Elintarviketeollisuusliitto painottaa.

Euroopan parlamentti ja neuvosto käsittelevät parhaillaan asetusehdotusta, jolla pyritään vähentämään pakkausten määrää ja lisäämään niiden kierrätettävyyttä. Komission viime marraskuussa julkaisema ehdotus sisältää muun muassa tavoitteita tiettyjen pakkaustyyppien uudelleenkäytölle ja minimivelvoitteita kierrätysmuovin käytölle.

Yksityiskohtaisesti pakkauksiin ja pakkausjätteen määrän vähentämiseen tähtääviin keinoihin puuttuva asetusehdotus on herättänyt runsaasti keskustelua. Komission ehdotukset huolestuttavat myös suomalaista elintarvikealaa.

– Sääntelyn valmistelussa ei ole mielestämme arvioitu riittävästi, millaisia kustannusvaikutuksia muutokset aiheuttaisivat elintarviketeollisuudelle. Myös muutosten todelliset ympäristöhyödyt ovat osin epäselvät, eikä niissä ole huomioitu pakkauslainsäädännön vaikutuksia elintarviketurvallisuuteen ja ruokahävikkiin, vastuullisuusjohtaja Satumaija Levón Elintarviketeollisuusliitosta perustelee.

Elintarviketeollisuusliiton asiantuntijoita jalkautui kesäkuun alussa Brysseliin viemään suomalaisen elintarviketeollisuuden viestejä päättäjille muuttuvan pakkaussääntelyn vaikutuksista. ETL järjesti Euroopan parlamentissa mepeille suunnatun aamiaistilaisuuden pakkaussääntelystä. Sitä emännöi europarlamentaarikko Elsi Katainen, joka toimii parlamentin maatalousvaliokunnan varjoneuvottelijana kyseisessä asetuksessa.

Eurooppalaista ruoka- ja juomateollisuutta edustavan FoodDrinkEuropen yhteiskuntasuhdepäällikkö Silvia Lofrese nosti puheenvuorossaan esiin eurooppalaisen elintarviketeollisuuden sitoutumista kunnianhimoisiin kierrätystavoitteisiin, mutta peräänkuulutti päättäjiltä ennakoitavuutta ja johdonmukaisuutta pakkauksia koskevan sääntelyn kehittämiseen.

Komission ehdottamien muutosten konkreettisista vaikutuksista elintarviketeollisuudelle kertoi Valion pakkauskehityksestä vastaava Juhana Pilkama.

Valio on jo sitoutunut tavoitteeseen, jonka mukaan kaikki pakkaukset ovat tulevaisuudessa kierrätettäviä sekä uusiutuvista tai kierrätetystä materiaalista valmistettuja. Suuri huolenaihe kohdistuukin ehdotukseen, jonka mukaan osan juomapakkauksista pitäisi olla tulevaisuudessa uudelleenkäytettäviä.

– Maitopohjaiset juomat ja mehut ovat herkästi pilaantuvia, joten uudelleenkäytettävät pakkaukset lyhentäisivät tuotteiden säilyvyysaikoja merkittävästi. Lisäksi ne saattaisivat vaarantaa jopa elintarviketurvallisuutta, sillä proteiini- ja rasvajäämien poistaminen uudelleenkäytettävistä pakkauksista olisi erittäin haastavaa, Pilkama kertoi.

Valio on arvioinut pakkausten mahdollisen uudelleenkäyttötavoitteen kustannusvaikutuksia. Pilkaman mukaan pelkästään tuotantolinjastojen vaatimat investoinnit olisivat arviolta 100–200 miljoonaa euroa. Lisäksi juomapakkausten keräysjärjestelmästä, lajittelusta ja paluukuljetuksista aiheutuisi huomattavia uusia toimintakuluja.

– Muutos aiheuttaisi merkittäviä kustannusvaikutuksia, mutta sen konkreettiset hyödyt jäävät epäselviksi. Pidämme erittäin tärkeänä, että kierrätettävät pakkaukset säilyvät uudelleenkäytettävien pakkausten rinnalla tasavertaisena vaihtoehtona myös tulevaisuudessa, Pilkama tähdensi.

Tilaisuudessa korostui moneen kertaan, miten pakkauksilla on keskeinen rooli elintarvikkeiden suojaamisessa ja elintarviketurvallisuuden varmistamisessa. Loppupuheenvuorossaan ETL toivoi, että asetuksen jatkovalmistelussa kiinnitetään huomiota erityisesti seuraaviin asioihin:

1. Ennakoitavuus: Ennakoitava toimintaympäristö on keskeinen edellytys yritysten investoinneille. Asetusehdotuksen tavoitteet juomapakkausten uudelleenkäytöstä aiheuttaisivat merkittäviä lisäkustannuksia suomalaiselle elintarviketeollisuudelle.
2. Yhdenmukaisuus: Sääntelyn pakkauksista ja pakkausjätteestä pitää olla yhdenmukaista muun EU-sääntelyn kanssa. Esimerkiksi SUP-lainsäädännössä (Single Used Plastics) kierrätysmateriaalin käyttöä koskevat tavoitteet lasketaan yritysten markkinoille saattamien pakkausten keskiarvosta. Samaa vuositason laskentaperiaatetta pitää noudattaa myös pakkauksia ja pakkausjätettä koskevassa sääntelyssä.
3. Joustavuus ja kustannustehokkuus: Teollisuudella tulee olla mahdollisuus valita saatavuuden ja käyttötarkoituksen mukaan kulloinkin parhaiten käyttöön soveltuva pakkausmateriaali. Eri pakkausmateriaaleja pitää kohdella tasapuolisesti ja kierrätettävät pakkaukset säilyttää tasavertaisena vaihtoehtona uudelleenkäytettäville ja kompostoituville pakkauksille. Lisäksi kemiallisen kierrätyksen huomioiminen kierrätetyn materiaalin pitoisuuden määrittämisessä sekä biopohjaisten muovien huomioiminen tasavertaisena vaihtoehtona kierrätysmuovin käytölle elintarvikepakkauksissa on elintarviketurvallisuuden, lainsäädännön joustavuuden ja kustannustehokkaan toimeenpanon näkökulmasta olennaista.
4. Elintarvikepakkausten ensisijainen tehtävä: Elintarvikepakkaus suojaa tuotetta, parantaa säilyvyyttä, helpottaa tuotteen käsittelyä jakeluketjussa sekä välittää käyttäjille tietoa esimerkiksi elintarvikkeen sisältämistä ainesosista, ravintoarvoista ja asianmukaisesta käytöstä. Lähtökohtana pitää olla, että pakkaussääntelyn muutokset eivät johda elintarvikehygienian vaarantumiseen tai ruokahävikin lisääntymiseen.

Lobbarit liikkeellä. Suomalaisen elintarviketeollisuuden viestejä pakkaussääntelyn huolestuttavista muutoksista olivat viemässä Euroopan parlamentille Brysseliin toimialapäällikkö Marika Säynevirta (ETL), yhteiskuntasuhdejohtaja Jukka Ihanus (ETL), Head of Packaging Development Juhana Pilkama (Valio Oy) ja vastuullisuusjohtaja Satumaija Levón (ETL).