Elintarvikeyritykset: Ostajatapaamiset hyödyllisintä vienninedistämistä

Elintarviketeollisuusliitto kysyi syyskuussa jäsenyrityksiltään, mikä niiden mielestä on paras tapa edistää elintarvikevientiä. Miten vienninedistämistä pitäisi kehittää, että suomalaiset elintarvikkeet saisivat ilmaa siipiensä alle kansainvälisillä markkinoilla?

– Vienninedistämisessä on tehty paljon hyvää työtä. Aika ajoin on kuitenkin paikallaan pohtia, miten toimia voitaisiin kohdentaa vielä tehokkaammin viennin kasvattamiseksi, ETL:n toimitusjohtaja Pia Pohja sanoo.

Suomalaisella ruualla on nostetta ja vetovoimaa, mutta viennin osuus elintarvikeyritysten tuotannosta on tällä hetkellä vain 15 prosenttia. Viime vuonna elintarvikkeita vietiin Suomesta 1,6 miljardilla eurolla, kun tuontia oli lähes kolminkertaisesti tuonnin arvon ollessa 4,7 miljardia euroa.

Viennissä riittää kirittävää, sillä tullitilastojen mukaan tämän vuoden tammi–heinäkuussa elintarvikkeiden viennin arvo oli 884 miljoonaa euroa eli 60 miljoonaa euroa vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla viime vuonna.

Toivelistalla kontaktit ja kumppanit

Suurimmalle osalle ETL:n kyselyyn vastanneista julkiset vienninedistämistahot Team Finland, Business Finland ja etenkin Food from Finland -ohjelma olivat tuttuja.

Yritykset olivat osallistuneet Food from Finlandin toimintaan, asioineet useammankin Team Finland -toimijan kanssa sekä hyödyntäneet Business Finlandin vienninedistämispalveluja, kuten Markkinoiden mahdollisuuksia, neuvonta- ja koulutuspalveluja sekä rahoitus-, verkosto-, yhteiskuntasuhteet- ja näkyvyyspalveluja.

Eniten hyötyä yritykset kokivat saavansa ostajatapaamisista, joita myös toivottiin tulevaisuudessa lisää. Lisäksi apu suorien kontaktien ja kumppanien etsimisessä mainittiin hyödylliseksi, samoin messuosallistumiset ja suomalaisen ruuan brändäys.

Vastaajayritysten mielipiteet hajosivat enemmän kysyttäessä kansainvälisestä mainonnasta sekä Suomalaisen ruuan kilpailuvalttien – esimerkiksi raaka-aineiden puhtauden ja arktisuuden – esiin tuomisesta. Sen sijaan ulkomaisen median tapaamisia ja fact finding -matkoja yritykset eivät nähneet kovin hyödyllisiksi.

Business Finlandin koettiin pääosin vastanneen yritysten tarpeisiin. Tutuin osa vienninedistämisen palvelukokonaisuudesta oli Food from Finland -ohjelma.

– Ostajatapaamisten järjestäminen sekä viranomaisapu viennin kohdemaan lupa- ja lainsäädäntövaatimusten selvittämisessä nousivat ydinasioiksi, joita yritykset arvostavat ja joihin toivotaan lisäpanostuksia, Pia Pohja kiteyttää.

Esimerkkinä kehityskohteesta yritykset mainitsivat logistiikan: Business Finlandin hakemat ja hyväksymät kumppanit kuljetuksissa, varastoinnissa ja asiakaspalvelussa olisivat tarpeen, jotta yritykset voisivat hyödyntää niitä yhdessä ja säästää kustannuksissa.

Lisää tietoa kaivattiin maakohtaisista tullausasioista ja viranomaismääräyksistä. Muutama vastaaja kertoi olleensa tekemisissä Finnveran kanssa, mutta lisäinformaatio tarjolla olevista viennin rahoituspalveluista laajemminkin olisi todennäköisesti tarpeen.

Elintarvikkeita vievät suomalaisyritykset ovat viranomaisista eniten yhteydessä Eviraan. Toiseksi eniten pidetään yhteyttä kunnan elintarvikeviranomaisiin. Team Finland -tahoista vastaajayritykset olivat asioineet eniten ELY-keskusten ja Suomen ulkomailla sijaitsevien suurlähetystöjen kanssa.

Vastaajat totesivat, että viranomaisyhteistyö on erityisen tärkeää kolmansien maiden kanssa käytävissä neuvotteluissa ja viennin kohdemaan lainsäädännön selvittämisessä. Apua kaivataan esimerkiksi tuotekohtaisten vientivaatimusten ja markkinoille pääsyn selvittämiseen.

Vientikoulutusta lisättävä, vientistrategia laadittava

Yritykset esittivät painokkaan toiveen vientikoulutuksen lisäämisestä ja kehittämisestä. Suomen elintarvikeviennille kaivataan pitkän aikajänteen strategiaa.

Vastauksissaan yritykset tosin painottivat, että strategisen aseman saavuttaminen viennissä edellyttää yrityksen omaa vahvaa läsnäoloa markkinoilla. Yhteiset vienninedistämisen voimat pitäisi suunnata markkinoiden avaamiseen, siitä eteenpäin vastuu onnistumisesta on yrityksillä.

– Elintarvikealalle on saatu aikaan suuri vienti-innostus! Nyt on huolehdittava vienninedistämispalvelujen saatavuudesta pitkäjänteisesti ja jatkettava jalkatyötä vientimarkkinoilla.

– Vientiosaamiseen tarvitaan Suomessa vahvistusta ja hyvä, että siihen on herätty. Esimerkkinä mainittakoon Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa tänä syksynä käynnistynyt elintarvikeviennin osaaja -ohjelma. Myös yrityksissä on tärkeää panostaa vientimarkkinoiden tuntemiseen ja markkinoinnin osaamiseen, Pia Pohja sanoo.

ETL:n kyselyyn vastasi 25 yritystä elintarviketeollisuuden eri sektoreilta. Vastaajissa on mukana sekä suuria, keskisuuria että pieniä elintarvikeyrityksiä.

Kuva: 123rf.com